Nyt mennään ja meinataan 2008 -turneelle osallistuvat henkilöt

Marko: Elviksen hengen jahtaaminen, lääkärivitsit
Kuisma: Kitara
Tuomo: Kitara
Santtu: Aamuhorjunnat, elämän avaimien etsintä
Janne: Tsupsauttelu, salamannopeat refluksit, kiertuemanagerin esittäminen

Miitri: Äänimaisemataiteilu, Korkea-ahon ukkoilu, Teneriffailu
Hölttä: Miitrin paikkailu
Roope: Raaka ajo, kihti, haamutorjunnat
Ruusunen: Merkkarimies, Excel-mies, Kepesmies
KK: Lempinimien keräily, usiamptori-mies
Jarkko: Sopusuhtaisuus, hekottelu, Australiamuistelot

Kiertueen ensimmäinen keikka ja viime kesän crewistä ainoastaan Miitri olisi lähdössä mukaan. Ei voinut ainakaan väittää, että olisi ollut tuttu ja turvallinen fiilis kun astelin Nosturiin backlinea pakkailemaan. Noh, suurin osa ukoista on aikoinaan tien päällä testattu ja kelvollisiksi havaittu, mutta sitä näköjään kaipaa rutiineja ja toistoja, jotta uskaltaa hengittää vapautuneesti. Enkä epäile etteikö tästäkin porukasta saataisi aikanaan muovailtua tiukasti svengaava & roudaava tekniikka-golem. Alku aina jänskättää.

Matka Lahteen sujui lähinnä nippelitietofaktoista kiisteltäessä, joka on nykyaikana vähän tylsä laji koska kiivas väittely päättyy nopeasti siihen, että joku tarkastaa mobiiliyhteydellään asian oikean tolan Googlesta. Yritä siinä sitten väitellä saksalaisista hävittäjälentokoneista. Ilmeisesti pitää palata mielipideasioihin, tai jospa keskustelisimme jatkossa ainoastaan tunteistamme. Niitä ei voi tarkastaa netistä, tai sitten en ole vain löytänyt oikeita sivuja. Bussissamme on tunteiksi rankattu ainakin kutina ja kipu.

Saavuimme Lahteen säntillisesti ajallaan ja tekniikka aloitti tekniset toimenpiteensä, orkesterin suorittaessa tarpeelliseksi katsomiaan toimenpiteitä Finlandia-klubin hyvin varustetulla backstagella. Hyvään varusteluun kuului tupakkakoppi röökimiehille, lämmin ruoka nälkäisille, jääkapillinen virvokkeita janoisille ja sauna puhdistautumisen tarpeessa oleville. Illan aloittanut Nicole pyörähti oman tsekkinsä jälkeen tonteilla, mutta eipä ukkojen kanssa ehtinyt juurikaan kuulumisia vaihtaa kun heidän oli jo suunnattava rokkihommiin klubin lauteille. Pätevästihän nuo tuntuivat paiskovan.

Ensimmäinen keikka oli ensimmäinen keikka. Keikkatauon jälkeinen veto tunnetaan keskuudessamme myös koodinimellä “perjantai-treenit”. Tämä juontaa taas muinaisista treenireissuistamme Lappeenrantaan viikon päätteeksi, mutta ei siitä aiheesta enempää. Ymmärtänette pointin. Settilista haki muotoaan ja ukot varsinkin hakivat muotoaan eli haku oli päällä, ja ehdottoman tositarkoituksella. Vielä ei aivan tärpännyt. Korkeintaan natsasi herra B:n kanssa pitkä viikonloppu Vetelissä. Yleisö oli kuitenkin kohteliasta ja osoitti suosiotaan encorejen arvoisesti ja tokihan me muutaman vetäisimme.

Keikan jälkeen ynnäsimme plussat ja miinukset, teimme johtopäätelmät, suuntasimme ajatukset Juvalle ja jalat jonkun irkkubaarin hiljaiseen nurkkapöytään.