30.4.2008 Kasino, Kauhajoki

Nyt mennään ja meinataan -kiertueen epilogi: Vappuaatto Kauhajoella.

Kiertue oli oikeastaan jo päättynyt paria viikkoa aiemmin Tavastialle. Kun saimme tarjouksen vielä yhdestä keikasta rundin päälle, emme kuitenkaan epäröineet pakata romppeitamme ja lähteä vanhalle kunnon Kasinolle rokkaamaan. Näin vältyimme mm. miettimästä, että mitähän sitä vappuaattona tekisi.

Koska matka vei kohti Pohjanmaata, pääsi Tampereen osasto mukavasti bussin kyytiin puolimatkasta. Matkaa päätettiin taittaa juhlinnan merkeissä. Tällä kertaa touhuun saatiin vapusta jopa pätevähkö tekosyy. Noukimme Kuisman kanssa Alkosta piccolo-pullot ihan oikeaa samppanjaa. Pullot tyhjennettiin ja maut oikein hienostuneiksi todettiin. Aurinko paistoi ikkunasta, ja matkanteko alkoi muistuttaa pian alkavasta kesäfestarikaudesta. Parasta!

Aiemmat reissut Kasinolla, kuten vuonna 2004, antoivat odottaa villiä meininkiä Pohjanmaan nuorisolta – ja nimenomaan soittotilan ulkopuolella. Saapuessa kuitenkin koettiin pieni pettymys, kun juuri mitään eloa ei Kasinon pihapiirissä näkynyt. Vain muutamat sladijäljet pihassa muistuttivat menneistä pi*luralleista.

Soundcheckin jälkeen kävimme nauttimassa grillistä tutun tuhdit eväät, jotka tapansa mukaan palailivat kurkkuun pitkin iltaa. Ruokailun ohessa huomasimme, että nuoriso alkoi kerääntyä puteleineen aitojen ulkopuolelle pusikoihin. Eiköhän tästä ihan hyvä ilta tulisi.

Keikkaa odotellessa istuimme bäkkärillä ja aloimme piirrellä Mokoma-yhtyeen tulevaisuuden suuntaviivoja. Keskustelu oli antoisa, mutta suunnitelmiin palatkaamme tarkemmin tuonnempana.

Stay Heavy -päällikkö Vemmu “Jammu” Vehmas on ansiokkaasti myynyt muutamilla keikoillamme paitoja. Kasinolla Helsingin mies pääsi maistamaan isojen tilojen poikien uhoa parhaimmillaan:

Nuori mies: “Homot. Paljon maksaa paita?”
Jammu: “15 euroa.”
Nuori mies: “Saat lavallisen paskaa.”
Jammu: “…”
Nuori mies: “Tai no, taitais mennä paska hukkaan, kun eihän teillä ole edes peltoja.”

Keikan aika koitti ja miehistömme polkaisi lavalle viimeistä kertaa M.A. Nummisen soidessa. Fiilis oli mukava ja vapautunut, vaikka alkuillasta aistittu yleisökato näkyi ainakin meidän keikallamme. Viereisen discon puolella emme tällä kertaa tarkastamassa tilannetta. Muutaman kymmenen ihmisen ihmetellessä touhuamme päätimme nautiskella rokkailusta parhaamme mukaan. Vaikka tilaa oli salissa yllin kyllin, oli pienet pittiyritelmät järjestymiehille kuitenkin liikaa. Markon piti jälleen hiukan ohjeistaa henkilökuntaa.

Keli ei ollut helpoin mahdollinen. Pieni yleisömäärä ei demppaa salin kaikua, eikä myöskään lämmitä ilmaa. Niinpä viileähkö ilmanala ja suttuinen äänimaisema estivät aivan isoimman liekin syttymästä. Aktiivinen yleisönosa kuitenkin piti meininkiä yllä niin antaumuksella, että tällä pienelle mutta innokkaalle porukalle oli oikein mukava soittaa. Kiitos teille!

Keikan jälkeen kamat siirtyivät bussiin pikavauhtia, ja ryhmämme aloitti laskeutumisen kohti etelää. Vappuaattoa juhlittiin vielä puolisen tuntia, jonka jälkeen uni tarttui useampaankin pitkän päivän tehneeseen matkamieheen. Kevät jatkuu palautumisen ja pian myös treenaamisen merkeissä. Espoossa jatketaan uusin sketsein!

Kommentit

4.03.2017 04:58 / Jamesrip

http://data-recovery-software.bid/ best data recovery software

9.03.2017 10:13 / qrItags
19.03.2017 16:01 / gdItags
20.03.2017 05:53 / shItags
Jätä kommentti »

Jätä kommentti






 

Kysyttyä

ois muuten tosi hienoo jos vetäisitte wanajafestareilla jonkun wanhan biisin! vaikka seitsemän sinetin takana, pois se minusta tai rajapyykki! no mut, toivossa on hyvä elää. vai onko…? T: Miikka, hml

Se oli se lapamato kun tiesi oliko Toivossa hyvä elää.

Toimiiko teillä suolistot täydellisesti?

Päinvastoin!

tere! Kuopion suunalta hevihemmo nimeltä Santtu kyselöö jotta miten vitussa mie piäsen teijjän fanikerhoon vai pitikö mennä perkele perustammaan oma??? HÄ!! Jätkät on maailman paras bämdi kysykee vaikka minulta, minä tykkeen nii helevetisti ja sitäpaitsi Annala on suomen&mailman paras vokalisti ja kirjottaja. Etsillai jatkakee hevinsoittoo tai tuloo iskuja!!! Hyvää kevättä heviturvat!!! T:Paha Keisari

Kiitos, ja kevättä sinnekin. Kysy asiaa vaikkapa meidän fanikerholta.

Voisitte seuraavalla kerralla nauhoittaa uuden version “pois se minusta” biisistä! Olis nimittäin aika kova, vaikka seuraavalle ep:lle.

Jeejee.

Haluaisin tietää, pyörälikö Marko 19.4 Kalevassa Marjon grillin läheisyydessä klo 01-02 aikaan?

Joo Marko se oli. Odottele ensi yönä samaan aikaan, niin Marko tulee tuomaan sinulle muovikassillisen merkitsemättömiä 20 euron seteleitä. Ja jos ei ala kuulumaan, niin älä hätäile. Jatka vaan odottamista. Ja muista ottaa jatkoroikka mukaan!

Kävin moikkaamassa Piippolan Vaaria, ja kylillä palloillessani vastaan tuli spray-versio Herra Saikkosesta! Piristi kummasti!

Se on kyllä hauska.

Tiedättekö millä lavalla soitatte provinssissa?

Tiedämme, mutta antaa Provinssin kertoa.

Koska uus EP ylijääneistä biiseistä?

julkaisetteko syksyllä mitään?

Meinaatteko julkaista minkäänlaista ep:tä tänävuonna?

Ei teillä sattumoisin vieläkään olis minkäänlaista aavistusta siitä että milloin tai miten (vai tehhäänkö ylipäätänsä) ne kaks L&Y:ien ylijäämäbiisiä julkaistaan? Olis vaan eri nannaa kuulla lisää uutta Mokomaa taas.

Kattellaan.

Mistä lähtien herrat kitaristit ovat laulaneet Kasvot kohti itää -kertsin livenä?

Ekasta live-esityksestä lähtien vuodesta 2003. Tuomo alunperin rakenteli lopulliset melodiat ja lauloi ne myös levylle, vaikka ihan soolo se ei ole, kun Marko on tuplanut raidat. Kuisma tsekkasi omat stemmansa Kurimus-keikoille, ja onkin laulanut muutamalla viime keikalla ne liki oikein.

Mokoma – Ihkupeikkojen Aamutanssi = mitä vittua?

Älä muuta kysy.

MITÄ vittua, ettekö oo tulossa ruisrockiin??? Kiitokset klubi keikast!!!

Esiinnyttekö Ruis-Rockissa?

Emme ole tulossa, miehistömme lomailee.

Syvyys on vaiti biisiä saisitte soittaa useammin keikoilla! Helvetin kova biisi nimittäin!!

Kiitos kehuista!

Loistavia vastauksia kysymyksiin täällä. Ugh, olen puhunut.

Nimim.”Intiaanipäällikkö Seisova Pöytä”

Hejpådig. Olin 12.4 Tavastialla ja sain napsittua tuon teidän varsinaisen tourin viimeiseltä oikealta keikalta muutamat kuvat. Kuvat löytyvät osoitteesta: http://www.kolumbus.fi/samu.sinervo/mokoma/ Jos tunnette tarvetta ottaa yhteyttä kuvien johdosta niin pistäkää toki postia: [poistettu] -Samu

Tattis!

oletteko pallopäitä?

Emme, mutta osa on pullopäitä.

Mistä saisin teidän matkapuhelinnumerot?

Et mistään. Buhahahaa!

Ei kait poikia harmita, kun uusimmastakaan levystä ei ole tullut kultalevyä?

No itse asiassa meidän mäntteily-DVD:hän myi kultaa. Sehän oli siihen maailman aikaan melko harvinaista DVD-tallenteelle, ja siitä kyllä muistettiin huudella kylillä kovaan ääneen. Ja nyt kun otit puheeksi, niin KLK on kyllä myynyt yli kultalevyrajan, mutta ei vaan olla ehditty/jaksettu pitää asiasta melua. LJY on kanssa liipasimella, joten kattellaan josko sitä kehystäisi vähän kullitettua taidetta seinille tässä joku päivä.

Hain Airon musiikista teidän Kuoleman Laulukunnaat vinyylin hintaan 7,96 €. Melko edullista voisi sanoa…

No oli.

Ensiksi: kiitos aivan mahtavasta Turku Klubin keikasta. Todella hauskaa oli 🙂 Taisi olla pojillakin 😉 Unohdin kuitenkin kysyä: Kannattiko mennä emma-gaalaan aikoinaan? Olisitte voineet tulla Turkuun jo tuolloin – olisi ollut hauskempi keikka, huomattavasti 😛

Heh. Mikään muu ei kannata kun metrinen teräsjää.

Mitkä oli tunnelmat aika tarkalleen 5 vuotta sitten? Santtu ei saa vastata.

Tuomo vastaa: Tunnelmat olivat odottavan innostuneet.

Marko vastaa: Kävin päivät töissä, illat aikuislukiossa ja viikonloput keikoilla. Tunnelmat olivat väsyneet. Sittemmin olen ottanut uupumuksen tavaksi.

Janne vastaa: Mie olin Malesiassa ja kuuntelin korvalapuilla aivan koht’sillään julkaistavaa Kurimus -levyä. Ilmassa oli varovaisen positiivisia fiboja.

Kuisma vastaa: Hyvät oli tunnelmat, samoin kun nyt. Soitin tuolloin Javanaisen Jallulle Kurimuksen demoja meikän autossa, ja alettiin odotella näytönhalupäissämme Factoryn keikkaa.

Tein teistä esitelmän koulussa! Eikö ollut kivasti tehty?

Oli!

Hiljaisuutta taidatte julistaa, muuten vastaisitte miulle heti.

Totta.

Kuinka monta kertaa on pojilla katkennut kieli kesken keikan?

Kitarasta ja bassosta muutaman kerran.

Jos Mokoma ja Rambo menisivät saunaan, kuka tulisi ulos? Entä kuka tarjoaisi oluet?

Varmaan riippuu siitä kenen saunavuoro siellä on just päättynyt. Siltähän vois muuten pölliä ne saunakaljatkin!

Moro. Olen 177cm ja 70kg ja haluaisin tilata “mokoma hevi hupparin” mikäköhän minun kokoni on?kun en mihinkään pääse kokeilemaan eikä viitsisi heittää rahaa hukkaan. onko M-sopiva? minkä merkkisiä nuo hupparit ovat, jos käyn jossain testaamassa saman merkin vaatteita?

Haluisin ostaa levykauppaäxästä, tollasen “mokoma hevi hupparin”, olen 177cm 70kg, onko M-koko minun kokoni???minkä merkkinen kyseinen huppari on? kun en pääse mihkään sovittamaan, niin ei viitsi ostaa väärää kokoa. OLETTE SUOMEN PARAS BÄNDI, KIITOS! Vaikka Luihin ja Ytimiin oli lievä pettymys….

Onpa teitä monta! M saattais olla just sopiva. Hupparien merkki on Fruit Of The Loom.

Kiitoksia Teille satelee. Jatkuvasti. Tässä yksi lisää. Tavastia avasi “taivaan”! Kaikki toimi hienosti! Myös se “yks moka” oli täydellinen!!!! Kiitos olemassaolostanne ja siitä, mitä teette ja miten!!! -jaana…ja kolkyt keikkaa ;P –

Ootte niin parhaita. Kiitos Tavastian keikasta.

Kiitokset tavastian keikasta! toivottavasti oli bändillekkin hyvä kiertueen “lopetus”. ite ainakin koitin pitää omalta osaltani huolen siitä että yleisö olis hyvä. Santtu seuraavaksi tanssii tähtien kanssa-kisaan.

Mä mitään kysy, kun kerron, että olitte ehkä mainiointa koskaan Tavalla tänään.

Kiitos teille! Rundi sai hienon päätöksen.

Santtu mistä olet shoppaillut hello kitty nauhan bassoosi?! tahtoo sellaasen!

Kysy Fenderiltä.

Mistä ammateista uneksitte pikkulapsina?

Tuomo vastaa: En nyt tiedä “uneksimisesta”, mutta maanviljelijä olisin kuulemma halunnut olla, ennen kuin törmäsin Kissin Alive II:een.

Janne vastaa: Metsänvartija tai rekkakuski.

Kuisma vastaa: Teollinen muotoilija, tarkemmin sanottuna autosuunnittelija. Piirtelin automallistoja millimetripaperille kaiket päivät.

Marko vastaa: Alle kouluikäisenä haaveilin poliisin hommasta, ala-asteella haaveelna oli olla cowboy ja lopulta yläasteella päätin että miusta tulee rocktähti.

Santtu vastaa: Salapoliisi.

Kuinka pitkiä nuo rokkitähden työpäivät ovat?

Riippuu tietenkin, mutta yleensä silleen että kun muut ovat vapaalla, niin rokkari on töissä. Ja päinvastoin.

Kuinka usein tänne tulevat kysymykset naurattavat teitä?

Joka kuudes kerta. Paitsi viimeaikoina joku humoristi on pommittanut noin 50 toinen toistaan julkaisukelvottomampaa aivopierua, joista ei naurattanut yksikään.

Kiitokset turun keikasta, vaikka turkulaiset taisivatkin tällä kertaa olla himppusen verran hitaasti lämpeeviä, ni miul keikka oli taas anyway elämys. Kiva oli myöskin päästä sanomaan käsi-päivää, vaikka pikkasen ujostuttikin,jos vaikka ens kerralla uskaltais puhuakin… =P Ja mikäli leegot tarvii korjailuu ni ottakkeehan yhteyttä =)

Kiitos!

Tuosta ‘Marras’ biisistä. Lauletaanko siinä kertosäkeessä “Anna anteeksi huoli jolla hulluksi sinut tein” vai “Anna anteeksi, huomiolla hulluksi sinut tein”? Kaverin kanssa tuli kinaa tästä. 😀

Voisitte muuten kaverin kanssa katsoa levyn kansivihkosta oikean vastauksen ihan milloin tahansa.

Ihan pakko kysyä, että mitkä skaalat noissa teidän kitaroissanne on? Varsinkin Tuomon Viperin skaalaa olen pohtinut, kun yleensähän noissa kuusikielisissä Vipereissä on 24,75″ skaala. En kuitenkaan usko, että ADADHE-vireelle uskaltaa kyseisellä skaalalla virittää.

Kuisma vastaa: Kaikissa A-vire -skeboissa on 25,5″ mensuuri.

montako levyä aijotte vielä duunata?

Zeizemen.

Jos tavataan, niin olenko oikeutettu halaamaan jotakuta teistä ilman erillistä varoitusta? Olette niin söpöjä ja karvaisia <3

Et ole oikeutettu, mutta saat yrittää.

Kuinka moni teistä tupakoi?

Janne vastaa: Tupakka, hyi, yäk and.

Santtu vastaa: Mie poltan vaik ei pitäis.

Marko vastaa: En polta, enkä ole koskaan polttanut. Teininä sängynlaitaa koristi “No Smoking Team” -tarra. Ilolla otin vastaan uuden tupakkalain mikä on tehnyt keikkailusta inhimillisempää.

Kuisma vastaa: Käsinkäärittyjen kuubalaisten sikarien tuoksu sopii hyvin yhteen patinoidun nahkan, arvokirjojen, sekä XO-konjakin kanssa.

Marras-video on niin lystikäs, että ihan reuma yllätti. Lisää tuollaista matskua maailman nähtäväksi.

Heh. Koita jaksella.

Saanko tulla mökillenne juomaan pisangia?

Et. Mikset menisi omalle mökillesi juomaan Parfait Amouria?

Heiii! Ilo ja riemu täyttivät sydämemme, kun huomattiin, että työkin ootte tutustunu Top Ass-pelikortteihin! Myö pistetää siskon kaa astetta paremmaks, eli meilt löytys Top Ass-maatalouskonekortit. Hah. Millo järjestetää turnaus? Saatatte vaik muistaaki meiät, Imatran keikalta Woodoosta, kun soviteltiin silmälaseja porukalla. Terveisin, Pode & Nae

Hehee. Mikä on kovin kone?

Katsotteko eroottisia elokuvia?

Joo. Levottomat-trilogia kuuluu kyllä ihan topygöseen!!

Mikä on maailman pahin krapula? Aamulla pelkää että kuolee ja iltapäivällä pelkää ettei kuolekkaan. AHHAHAHAHAA

Älä vitsaile.

Miks ei rumpaleil kasva hiuksii?

Janne vastaa: Tätä kysymystä olen erilaisissa yhteyksissä ja porukoissa pohtinutkin. Kumpi valitsee kumman? Ohjaako kaljuuntumisgeeni rumpujen soittoon vai raottaako soittaminen kattoluukun?

Oliko teille Commodore 64 nuoruudessanne tuttu pelikone? Tuli tässätaanoin itselle mieleen, että monessa sen ajan pelissä oli tosi hyvät musiikit. Varsinkin Last ninjoissa.

Tuomo vastaa: C64 oli meidän taloudessa kovassa käytössä. Musat oli hyvät, pelit and.

Janne vastaa: Kuusnepaa tuli hakattua aivan kreisinä.

Marko vastaa: Pääsin konsolipelien pyörteisiin vasta aikuisiällä. Pienenä riitti leikkikaveriksi pikkuveli.

Kuisma vastaa: Meillä ei ollut C64:sta, mutta serkkupojan koneella pelailin ja koodailin minkä nyt kiireiltäni ehdin. PC tuli meidän talouteen aika aikaisessa vaiheessa, mutta epäcoolien rillipäänörttien porukoihin olen hakeutunut kunnolla vasta aikuisiällä.

Santtu vastaa: Ei miul itellää semmosta ollu, mut jollai kavereil kävin pelailees. Last Ninjoissa oli kyl hyvät mjuusikit.

Perhana! Luin tuosta wikipediasta jutun jonka mukaan Marko olisi absolutisti ja kasvissyöjä. Pitääkö tämä tieto paikkansa?

Jepulis.

Kiitokset mahtavasta keikasta Turussa <3 Taas saa ylpeänä esitellä tissi-nimmareita x))

Taisit olla Dannyn keikalla.

Syöttekö koskaan kuivalihaa?

Santtu tykkää kyllä. Kuisma varauksin and.

morkkis kiitokset hienosta turun keikasta. hyvä meininki. ainoa häiriötekijä parissa nopeimmassa rallissa oli virvelin kumiseva soundi joka jätti kaiken muun alleen. kantsii ehkä korjata. keikalta jäin myös miettimään, niitä huutelijoita. en oikein ymmärrä mikä tarve on vittuilla esiintyjälle. oletteko te keksineet sen syvempää olemusta? saisi olla katoavaa kansanperinnettä.

Tuo on ihan ymmärrettävä ilmiö. Mukamas-vittuilu on epävarman ihmisen keino päästä lähelle.

Mitä bändejä kuuntelette ja mikä on teidän mielestä mokoman paras biisi?

Me kuunnellaan Metallicaa ja Slipknottia, ja meidän paras biisi on Marras.

Mitä te teette ennen encorejen vetämistä. Kauan annatte yleisön huutaa ennenkö menette taikaisin?

Huohotamme hetken, ja mikäli yleisö on sitä mieltä niin soitamme encoret.

Millon tulee uusi huppari mallisto? Oisiko mahdollista saada normaali huppari ilman vetoketjua?

Kattellaan zyzyml.

Huoment vaa kovast poijjaat. Loistava keikki eile ehtol Turuus. Olek te poja tulos Turrku uurema kerra suvel? Olis kauhja kiva nährä ainaki kerra viäl täm vuare pualel. no juu, kiitti vaan govast ja hyvä jatko.

Kits pal.

Voi näitä Suomen kulkuyhteyksiä ja Tikettiä. Oltais muuten nähty Turuus ja Helsingis.

Höh.

Hyvää päivää! Täällä taas se pupun omistaja. Päädyimme muorini kanssa vaihtamaan luppakorva kanimme nimeä. Se on nykyään Kuisma Aalto alias Puppeli. Minä siis kutsun sitä Kuismaksi ja vaimoni Puppeliksi. Eipä tässä muuta.. Lähdenkin tästä syöttämään pupulle porkkanaa että sille tulee yhtä vikkelät sormet kuin kuismalle. Kiitoksia suurenmoisesta musiikistanne! Olette suuri vaikuttaja minulle ja koko meidän bändille.. Kasvot kohti itää tulee aina kuuluumaan meidän soittolistalle treeniksellä. Ja muutkin Kurimuksen biisit. Hyvää jatkoa teille! -ÄiÄ-

Samoin teille.

<3

2?

Häiritseekö teitä, että Lappeenrannassa on niin pirun paljon niitä venäläisiä?

No ei voi väittää että aivan kamalasti häiritsisi. Kukaan meistä ei nimittäin asu siellä. Ja jos asuisikin niin mitä sitten?

Kiitos suuri 4.4. keikasta Mikkelissä! Josko sitten kesällä Puustockiin seuraavan kerran ja tois pojankin ihmettelemään Mokoman meininkiä. Kiitos viel kerran!

Ollos hyvä.

Se on kiva, kun työ kirjotatte noita keikkapäiväkirjoja. Ossootte nimittäin sen sanataiteen melekkein yhtä hyvin kun tuon soittopuolen. Ja kivaa on myös, kun melekeinpä jokainen kirjottaa, eikä aina vaan sama ukko. Jannehin on yllättävän pätevä kynästään. Äskenkiin ihan naurahin, ihan melekein ääneen.

Heh. Tattis kannustuksesta. Yritetään saada raapusteltua noita jatkossakin.

Vai että sellainen “raportti” Harjavallan keikasta. Oliko pojat niin sooseissa ettei mitään jäänyt mieleen?

Janne vastaa: Soossia ei ollut kuin housuissa.

Kuisma vastaa: Eikä edes omissa.

Mitäs tykkäätte killswitch engagesta?

Janne vastaa: KsE on lajissaan aivan hyvä,mutta pelkäänpä,että parhaan levynsa teki ajat sitten.

Marko vastaa: KP

Kulutin koko aamupäivän teitä katsoen. Kiitos, että olette olemassa. Elämälläni on merkitys. Rakastan teitä. Olette ihanimpia ikinä! Pitäiskö minun muka hankkia itselleni muutakin sisältöä elämääni…?

Älä suotta!

Aaah Tampere Yo-talo! Miellyttävät aistimukset! Harvemmin enää nykyään pääsee muilla keinoin rentoutuksen tilaan, kun on pakotettu olemaan kireä stressaantunut vastuullinen järkevä aikuinen. Mutta te tarjoatte mahdollisuuden! Musiikki on ihmeellinen asia. Mie tykkään teistä! Kiitos.

Kiitokset erittäin loistavasta Tampereen keikasta! Kannatti tulla vähän kauempaakin katsomaan. Enemmän parin ekan levyn tuotantoa olis kiva kuulla. Kiittimoi.

Kiitti itellenne!

> Mitkäs ovat teidän mielestänne kaikkien aikojen pahikset (tv-sarjoista, elokuvista, sarjakuvista, peleistä)? Kolme parasta/pahinta riittää. Vastaan itse: 1. John Doe (Se7en), 2. Hannibal Lecter, 3. Darth Vader

Janne vastaa: 1. Gargamel (Smurffit), 2. Steve “Mefisto” Dickart (Tex Willer), 3. Louis Cyphre (Angel Heart)

Kuisma vastaa: Arkkivihollisosasto: 1. Ernst Stravo Blofeld , 2. Sauron, 3. The Makron. Bubbling under: Roberto Rastapopoulos, Tappajahai, Nottinghamin sheriffi, HAL9000, LeChuck, Milla Magia. Näiden lisäksi parhaita ovat tietenkin kaikki pahikset, jotka ovat päässeet päärooliin.

Hyvää päivää! Olen varmaan ymmärtänyt Turvaa selusta biisin merkityksen väärin.. Kerrotaanko siinä äidin ja lapsen välisestä läheisestä suhteesta? Ei siis seksuaalisesta suhteesta vaan ihan terveestä suhteesta. Korjatkaa jos olen vääräässä. Mielestäni kyseinen biisi on levyn paras. Ostettiin muuten muorini kans musta kääpiö lurppakorvakani. Annettiin sille nimeksi Mokoma. Ja sen kopis lukee Mokoma, tolla “keskiaikais” fontilla. -ÄiÄ-

Marko vastaa: Jos olisin kirjoittanut kappaleen 17 vuotta sitten, niin varmaan se sitten kertoisi äidin ja lapsen välisestä suhteesta, mutta kyllä tähän ikään mennessä on tullut kehitettyä jo muitakin suhteita. Mokomalle kanille rapsutus korvan taakse!

Jätä kommentti »

Jätä kommentti






 

12.4.2008 Tavastia, Helsinki

Muutama tunti unta ja lautalle. Sen verran ahdisti, että piti ottaa oikein hytti ja vetäistä muutaman tunnin painajaiset. Ratkaisu oli oikea. Kun saavuimme perille olo oli jotakuinkin inhimillinen, mutta New Bamboo Centerissä vedetyn currykanan jälkeen kotisänky kutsui uupunutta maailmanmatkaajaa. Hurjimmat kaverit jäivät nauttimaan aurinkoisesta päivästä Helsingin terasseille. Voin kuvitella, että siellä on heiluttu ilman paitaa isännän elkein ja naisille huudeltu härskejä. Sellaistahan se on se suomalaisen terassileijonan meininki, luulisin näin. Paitsi eihän meidän jätkät, nuo sofistikoituneet älyköt kalliiden import-oluidensa äärellä.

Black Bile oli Tavastiallakin meidän lämppärinä ja se oli kiva asia se. BB duunasi tsekkinsä alta pois ja me teimme samoin. Juurikaan ei tarvinnut hieroa, jotain paskoja rumpumikkejä heivattiin helvattiin, mutta muutenhan se oli siinä. Ja kivakiva, taas pääsi syömään. Tarjolla oli muistaakseni Karjalanpaistia, josta en normaalisti välitä, mutta hyvinhän tuo tuntui pullukkaan uppoavan.

BB:n esiintyminen oli paras näkemistäni ja koitti Nyt mennään ja meinataan -turneen viimeinen keikka. Vapun pistokeikkaa en enää laske samaan satsiin. Alussa tunnelma oli jotenkin jännittynyt ja jähmeä, ja tuntui, että kone ei meinaa lähteä käyntiin sitten millään. Mutta kyllähän se siitä kuitenkin lähti rullaamaan Tavastian täyden salin antaessa tukeaan.

Keikan jälkeen oli todella helpottunut olo. Kiertue ylä- ja alamäkineen sai kuitenkin kunniallisen päätöskeikan. Talven ja kevään keikat olivat nyt nipussa ja olisi hetki aikaa huilata ennen kesää.

Jätä kommentti »

Jätä kommentti






 

11.4.2008 Woodstock, Tallinna (EST)

Aamulla helvetillisen aikaisin ylös ja bussiin rähmäpäissään ihmettelemään. Lautta lähtisi puolen päivän aikaan ja siihen piti myös ehtiä. Roope ajoi kuin tuuli ja olimme hyvissä ajoissa perillä. Itse kömmin makuuosastolta ihmisten ilmoille kun olimme Helsingin keskustassa todetakseni, että sikaosastolla oli hirveät bailut käynnissä, Hämäläisen johtaessa huutosakkia kantavalla artikulaatiollaan. Yritin selittää laivaan astumis-speksejä, mutta eihän siitä tullut yhtn’mitn. Megafoonikin jäi toisten housujen taskuun. Taas meni hermo ja ulvoin yhtyetovereilleni kuin kiimainen mylläri. Huolestuttavaa, hermot näköjään aivan riekaleina kun aina pitää huutaa, tosin ihan aiheesta, mutta kuitenkin. Toisaalta tiedossani oli, että pesti tarkkailuluokan matkanjohtajana ei ole aina kiitollinen, kiinnostava kylläkin. Bonuksena tulee vahva tietämys apinoiden laumakäyttäytymisestä.

Laivamatka meni seikkaillessa 80-luvun drinkkien taikamaailmassa. Mitä enemmän hörhelöä, sateenvarjoa, tähtisädetikkua ja pirtsakoita karamellivärejä, niin sen parempi. Kuisma teki asiantuntevimmat valinnat.

Perillä Tallinnassa isäntämme Raivo otti homman totaalisen haltuun ja kertoi kuinka ilta tulisi etenemään. Kamat hotellille, soundcheck, safka, kylillä pyörimistä ja keikka. Näin myös etenimme. Woodstockin soittotila oli erittäin tunnelmallinen kellaritila keskiaikaisuutta henkivässä ulkoasussaan. Käytössä oleva backline oli talon hankkima, olimme itse tuoneet vain kriittisimmät tarvikkeet, sillä bussihan jäi Helsinkiin ja roudasimme käsipelillä mitä roudasimme. Äänentarkastelu oli melko pikainen, maittavat safkat naamaan ja sitten Raivo johdattikin meidät johonkin kuumaan taitelijaravintolaan, jonne ei ilmeisesti perustallaaja edes pääse. Komea oli tämä ravinteli, mutta kauan ei ehtinyt nautiskella kun koitti soiton ja laulun aika.

Paikalla oli riemuksemme kohtuullisen hyvin E per scoprire con maggiore precisione cose e in grado di proporre Titan casino italia s4gambling.com/it/ in termini di promozioni e bonus, non devi far altro che visitare il sito ufficiale del casino, dove potrai notare in bella vista il sigillo dell’AAMS, che ne garantisce l’affidabilita. jengiä. Lipun hinta oli kuitenkin ollut suht’ tuntemattomalla bändille aika kova, oikeastaan ihan Suomen hinnoissa. Totesimme tyytyväisyytemme vallitsevaan tilaan ja aloitimme armottoman rokkaamisen. Niin armotonta oli tosiaan meno, että tuplapedaali hajosi ensimmäisessä kappaleessa, mutta Jarkko syöksyi apuun kuin MacGyver ja ehjäsi petaalin. Keikka pienessä punkluolassa (muutamaa suomalaista keikkaturistia lukuun ottamatta) uudelle yleisölle tuntui olevan orkesterillemme melkoinen piristysruiske. Tuli aivan mieleen 120 päivää –levyn aikainen fiilis kun jokainen paikalle vaivautunut sielu piti voittaa puolelleen, ja se vaati aina sen 120 prosenttia. Loistava oli meno ja fiilinki, ja ilmoitimme Raivolle, että Virossa keikkailu kiinnostaa jatkossakin, jos sillä on näin positiivinen vaikutus vanhoihin rokkijyyriin. Katsotaan kuinka käy.

Keikan jälkeen notkuimme aikamme Woodstockissa ja sitten Raivo kuskasikin meidät jonnekin toiseen baariin. En muista nimeä, mutta aivan hyvä oli mesta. Paikka meni aikanaan kiinni, Raivo vei meidät hotellille, hakeakseen muutaman tunnin päästä lähtevälle lautalla. Nukkuminen jäi niin sanotusti syssymälle.

Jätä kommentti »

Jätä kommentti






 

10.4.2008 Klubi, Turku

Turun keikka osui alunperin Emma-gaalan kanssa samalle päivälle, mutta onneksi paikkauspäivä löytyi, ja kaiken hyvän lisäksi lämppäriksi oli itsensä löytänyt Kaikka and his Venereal Diseases of the Nation -orchestra eli kaikki oli mukavasti kohdallaan.

Turussa hieroimme soundcheckiä tuttuun tyyliin pitkään ja hartaasti. Rumpumonitori oli enemmän skutsissa kuin monitoroitava rumpumies, ja niitähän piti sitten kumpaistakin säätää ja vääntää. Kuisma löysi itsestään humoristin ja ajoi meikäläisen lähes hulluuteen muutenkin tuskastuttavassa äänenruuvauksessa. Esimerkki: huudan KK:lle, että Kuisman kitaraa ylös, niin Kuisma käy ruuvaamaan kitaranhihnaansa tiukemmalla ja jotain muutakin hassua stand by –tilannekomiikkaa siinä oli mukana. Mutta miulla oli tosikkopäivä eikä naurattanut yhtään. Päinvastoin, huusin kuin hyeena ja pahoittelen sitä näin jälkikäteen.

Dissit saapuivat paikalle ja meistä varmaan jokainen muisti erikseen vitsailla rumpalinsa räkkisysteemistä, tyyliin: ”Otit sitten riu’un mukaan, ois täällä Turussa ollut vessakin.” Mutta se on sellaista kun lemiläinen lähtee vähän isolle kirkolle, kapallinen punasta pottua ja oma riuku on aina messissä. Ja kivahan se on pienemmilleen irvailla kun ei isommilleen uskalla. Eikä toisaalta osaakaan. (toim.huom. 22.5.2008 kello 15:07 puhuin Kaikan kanssa ja tuli ilmi, että rumpali onkin lappeenrantalainen, mutta enpä jaksa korjata sketsiä)

Pöytäjalkapalloa tuli pelailtua aterioinnin yhteydessä ja vulgaareilta tunnekuohuiltakaan ei voinut pelin tiimellyksessä välttyä. Peli kun peli, niin aina täysillä ja vahvalla tunteella, tuntuu olevan meidän porukan motto. Ja vissiin sen Elastisen.

Sitten iskikin väsymys ja huono olo, jota piti lähteä korjailemaan hotelliin. Santtukin valitteli kehnoa oloaan ja poistuimme yhdessä tuumin hotellihuoneen kätköihin, nahkalakanoiden parantavaan hyväilyyn. Vähän lepoa ja kourallinen pillereitä kypärään, ja elämä alkoi taas maistua ja askel kävi varmana kohti Klubia.

Paikalla oli hyvin jengiä ja siellä oli aivan tolkuttoman kuuma eli periaatteessa puitteet tulikuumalle rokkiräjähdykselle olivat kohdillaan. Nationalistit lopettivat kansankiihottamisensa ja hyppäsimme lämmitetyille lauteille turvonneet naamat intoa puhkuen. Keikka olikin erittäin sujuva. Valtavasti hikeä, melkein suoraksi menneitä mutkia ja musiikillisia kääntöpotkuja, siinä illan resepti.

Klubi oli muuttunut sitten viime käynnin kolmikerroksiseksi nestemäisten paheiden pesäksi, joten torstai-illan viettoon ei tarvinnut kauemmaksi poistua. Melko laimea oli arki-illan meininki ja joku portsari vielä tiuski Miitrille aivan syyttä suotta. Oli siis aivan perustelua siirtyä nukkumahommiin, sillä seuraavana aamuna olisi aikainen lähtö, ja oikein ulkomaille! In your face rehupuntit, juntit lähti maailmalle!

Nuoriso-osasto eli Kaikka of the Nation and his Zoologiska kompisarna olikin sitten bailannut erittäin villisti: kadulle oli sammuttu, kuski oli kadotettu, persettä oli näytetty ja vissiin putkaankin oli jouduttu. ”This is rock’n roll!” olisi Kärkkäisen Hessu todennut.

Jätä kommentti »

Jätä kommentti






 

Copyright © Mokoma & Sakara Productions 1999-2013. Kaikki oikeudet ja osa pahiksista pidätetään.