11.7.2004 Oulun yöt, Oulu

On se pitkä matka. Voi perkele. Kauhajoen krouvin aamusaunojen jälkeen tuntui siltä, että nythän matkaa on taitettu jo vaikka kuinka. Loppumatka on pelkkää laskettelua. Paskat. Jostain syystä tämänkertainen siirtymä Ouluun otti voimille enemmän kuin koskaan. Liekö syynä sitten ne 15000 kilometriä, jotka olimme Mänttibussissa ehtineet louhia ennen tätä reissua pelkästään tämän vuoden aikana. Nämä reissut jäisivät tekemättä, ellei Oulussa olisi aina niin loistava meininki. Tälläkään kertaa ei tarvinnut bussissa istumista katua.

Oulun yöt oli kaupungin satamatorille pystytetty tapahtuma, jonka puitteet olivat melkoiset. Soundcheckiä odotellessa tyhjä asvalttikenttä näytti ylivoimaisen suurelta, vaikka ihmisiä oli tänä epävakaisena sunnuntaina houkuttelemassa paikalle myös Kotiteollisuus. No, joka tapauksessa oli hauskaa lähteä taas pitkästä aikaa rokkaamaan tällä kahden karjalaispoppoon kattauksella – oma keikka alta pois ja äijiä diggailemaan. Ylilyöntiä tuskin pystyttäisiin välttämään.

Keikkamme alla yleisön energiataso vaikutti vähintäänkin haasteelliselta. Siellä sitä hörpittiin sunnuntaikaljaa pitkien pöytien ääressä hyvän hajuraon päässä lavasta.

Lähempänä H-hetkeä jo tutuksi käynyt älämölö alkoi kuitenkin yltyä. Olemme tietoisesti päättäneet olla käyttämättä alkunauhoja. Aiemmin tämä välitön ratkaisumme on tuntunut paikoin varsin vaivaannuttavalta. Olisi ollut turvallisempi nousta lavalle massiivisen äänimassan suojassa kuin hiljaisen yleisön hajakommentteja kuunnellen. Alkunauhan tehtävähän on myös viimeistään herättää soittaja keikkamoodiin. Tämän kesän keikoilla yleisö on alkanut mylviä keikkojen alussa tavalla, jonka herättävään ja adrenaliinia nostattavaan voimaan ei mikään äänitaideteos pystyisi. Kiitos siitä!

Alkukeikka meni niin bändiltä kuin yleisöltäkin verryttelyn merkeissä. Molemmat kuitenkin lämpenivät. Seinähullut oululaiset näyttivät jälleen kerran voimansa, ja loppukeikka olikin silkkaa juhlaa vailla sen kummempia muistikuvia. Ja tästähän hyvän keikan tunnistaa. Se sentään jäi mieleen, että allekirjoittanut takoi Väsyneen Atlaan lopussa kitaransa ja kätensä paskaksi. No, kitaraan muutama varaosa, kädelle lepoa ja Atlas soittokieltoon muutaman keikan ajaksi, niin hyvä tulee.

Oman keikan jälkeen olikin aika siirtyä yleisön puolelle myymään paitoja ja nauttimaan Kotiteollisuuden esityksestä. Silmäkulmat kosteinahan sitä tuli taas seurattua, etenkin Saattoväki veti hiljaiseksi. Tunnelmointi vaihtui naurunräkätykseen, kun Kuisma ilmestyi lavalle kitaransa kanssa tukanheilutuspuuhiin. Tätä viuhahdusta edelsi Jounin välispiikki “Mie opetin Mokoman jätkät soittamaan kitaraa!”

KT:n suoriuduttua säntäsimme nelivitoseen hakemaan ylilyöntiä. Se saatiin. Oli nimittäin käynyt niin huono tuuri, että kyseisessä kuppilassa oli meneillään avoimet jamit, joihin voisi siis kuka/ketkä tahansa osallistua. Siis ketkä tahansa… Eipä aikaakaan, kun taitavien reggae-muusikoiden paikan ottivat Hynyset Jouni ja Janne, meidän Hyge, Miitri ja Hongisto. Äijien tuottama melusaaste muistutti etäisesti Kotiteollisuuden pari hittiä. Varmaksi tätä ei voi sanoa, sillä muistaakseni yhtään oikeaa nuottia ei kuultu. Toisen kappaleen Jouni lopetti kesken, kun yleisön joukosta laulajaksi repäisty kaveri oli kuulemma niin paska. Show oli lyhyt mutta epämusikaalisuudessaan ja hauskuudessaan vertaansa vailla.

Pahoittelut ja kiitokset, palaamme pohjoiseen jälleen syyskuussa.

Jätä kommentti »

Jätä kommentti






 

10.7.2004 Ruisrock, Turku

Ruisrockin keikka varmistui aivan viimetingassa – vain pari viikkoa ennen vetoa. Tämä oli paitsi äärimmäisen hieno uutinen, myös pienoinen takaisku. Olimme nimittäin ehtineet varata halpislentoliput saman viikonlopun Oulun pistokeikalle. Toivoimme että kerrankin Oulun reissu menisi kivuttomasti ilman kahta ylimääräistä päivää Mänttibussissa piereskellen. No, lopulta tämä edessä häämöttävä pikkubussihelvetti oli pieni murhe, sillä kyllähän Mokoman ensimmäinen Ruisrock olisi yksi kesän kohokohdista.

Tälle viikonlopulle osui enemmänkin rokkipitoista ohjelmaa. Kävimme nimittäin perjantaina Markon kanssa verryttelemässä äänijänteitämme Hakasen Gabin Inkfish -studiolla. Ohjelmassa oli Valu -albumilta tippuneen Toinen kohtu -kappaleen laulujen uudelleenäänitys. Valua tehdessä tästä biisistä piti tulla vähintäänkin kakkossinkku, mutta Gabin mielestä laulusuoritus ei silloin tehnyt oikeutta hienolle kappaleelle.

Saatuamme laulut äänitettyä teimme vertailun kuuden vuoden takaisiin laulusuorituksiin. Oli palkitsevaa huomata, että kehitys on ollut melkoinen. Voitte itse arvioda tuloksia käsittääkseni syyskuussa ilmestyvältä uudelleenjulkaisulta, jonka bonukseksi tämän hillitön itsemurhaviisu laitetaan.

Samalla istumalla valitsimme myös 120 päivää -albumille tulevat lisäraidat. Sinkkujen b-puolet Turhaan tänne tulleet sekä Reitti olivat ilmeisia valintoja. Sen sijaan kokonaan julkaisematta jääneestä Seitsemäs kahdestatoista -kappaleesta laitoimme mukaan demoversion, jossa rumpuja paukuttaa Törösen Raikko. Kyseinen vähän helvetin raskaskätinen rumpalihan vaikutti yhtyeessämme pari vuotta, mutta ei ehdinyt saada takomistaan tallennettua millekään julkaisulle ennen kuin reistaavat nivelensä päättivät soittoharrastuksen.

Seuraava aamu alkoi käsittämättömällä säätämisellä. Tieto aikatauluista ei ollut kulkenut, minkä seurauksena Miitri “Metric System” Aaltonen sai Mänttibussin liikkeelle pari tuntia myöhässä. Omalle keikallemme ehtisimme mainiosti, mutta Kotiteollisuuden setin alkuun vain vaivoin. Tietämättömille tiedoksi, että Miitri on puolet Kotiteollisuuden pahamaineisesta Penis Minores -poikakuorosta.

Kiitos armottoman kaahamisen ja logistiikan optimoinnin ansiosta saavuimme Turkuun ruuhkaisen backstagen porteille juuri KT:n setin alkaessa. Ei muuta kuin munkkikaapu korviin ja juosten kohti lavaa. Lopulta Mige ehti kuin ehtikin mikrofonin taakse missattuaan vain pari rallia.

Ruisrockin bäkkärin antimet olivat varsin hyvin kohdallaan. Kun teltta oli vielä täynnä jos jonkin sortin naamatuttua, keikan odottelu sujui varsin rattoisasti.

Keikalta jäi päällimmäisenä mieleen aurinkoinen sää sekä hemmetinmoinen määrä hyväntuulisen oloisia festivaalivieraita, jotka tosin äityivät välillä hyvinkin hurjan näköiseen mosh pit -toimintaan. Hyvä niin, vaikkakin joukkoon näytti eksyneen myös pari turistia, jotka eivät ilmeistä päätellen viihtyneet karjujen kisailussa.

Hauska oli myös Kaakkois-Suomen vastaisku. Viikatteen Simeoni ja Arvo nimittäin ilmestyivät lavalle Takatalven väliosassa kostotoimenpiteenä allekirjoittaneen sekä Santun yllätys-featuroinnille Viikatteen keikalla Nummirockissa. Hyvin oli kavereilla hallussa Markon maneerit. Jopa niin hyvin, että pikkuisen hommasta jäi hampaan koloon…

Mainioita tunnelmia meinasi kuitenkin verottaa Markon mikrofoniongelma, joka ei selvinnyt koko keikan aikana. Mikkiä, kaapeleita ja kanavia vaihdettiin moneen kertaan, mutta laihoin tuloksin. Joku selitys tuolle ikävälle rätinälle kuultiin. Kertoisin sen tässä eteenpäin, jos osaisin. Koska pätkivä laulu ei näyttänyt pahemmin yleisöä harmittavan, asia unohtui pian myös meiltä.

Keikan jälkeen mieltä alkoi varjostaa järjetön siirtymä Ouluun. Matkaa helpottamaan meille oli varattu majoitukset Kauhajoelta, jonne piti lähteä pikkuhiljaa ajelemaan. Ennen tätä koitosta ehdimme kuitenkin ottamaan ilon irti Ruisrockin bäkkärin antimista, joista etenkin bratwurstit ansaitsevat erityismaininnan. Bratwurst Fanclubikin tuli kuulemma perustettua.

Erityiskiitoksen ansaitsee myös Kauhajoen krouvi sekä emännän roolia ansiokkaasti vetänyt Jossu. Saavuimme perille joskus yökerhon valomerkin jälkeen keikan ja Mänttibussin ryydyttäminä. Jossun loihtima sämpylätarjoilu aamutuimaan on periaatteessa pieni panostus, mutta sai kolhiintuneen reissumiehen tuntemaan itsensä tervetulleeksi ja olon muutamankin pykälän kotoisammaksi. Terveisiä.

Kommentit

2.12.2009 23:18 / HollowOne

Tällä keikalla menetin oman Moksukeikkaneitsyyteni. Eikä paluuta ole sen jälkeen enää ollut. Satuin vielä loppuvuodesta törmäämään Markoon Tampereen juna-asemalla ja pääsin kiittämään keikasta ja kyselemään tuosta mainitusta mikkiongelmasta. Lämmitti suuresti tuoreen fanin mieltä miten hienosti ja rennosti Marko soi hetken aikaansa vaikka olikin tyystin vapaalla ja jaksoi rupatella niitä näitä.

Jätä kommentti »

Jätä kommentti






 

Kysyttyä

Mors. Tullu tässä jo pitemmän aikaa kuuneltua täijä musaa, eka biisi minkä ikinä kuulin oli muistaakseni Kasvot kohti itää, siitä se sitten lähti. Albumit hyllyssä 😛 , anyway eipä oo tullu nähtyä Mokomaa ikinä lavalla, turussa olitte ainakin 994 hallilla KTn ja muiden kanssa mut oli perskule K18 no homma korjataan RUISROCK! pomppisin innostuksesta ainakin 20min ku kuulin että Mokomahan se sinne on tulossa, elikkäs siellä nähdään. Btw toivottavasti heitätte muutaman vanhemmankin biisin ihan retroilu mielessä, kun olisi mukava kuulla niitäkin ;P

Mainio homma, Ruisrockissa rokataan. Vanhemmista biiseistä muutama esiintyy setissä fiilispohjalta – tiedä vaikka sitten lauantainakin.

Meinaatteko mennä Slayeria kattomaan ku ne tullee Suomeen.

Vahva aikomus on, saapa nähdä kuinka käy.

Mitkä Slayerin kappaleet pystysitte vetämään ‘lonkalta’?

Ne muutamat kerrat kun meillä on aikaa treenata kuluvat sujuvasti omien kappaleiden työstämiseen. Vastaus kysymykseesi on siis ei yhtään.

Jos joku haluaa bassolle tabsoja niin www.mysongbook.com osoitteesta löytyy useampikin Mokoman biisi. Hakee vaan Guitar pro-ohjelman.

Sinne sitten matalan taajuusvasteen ystävät!

Mieltä askarruttanut turhaan pieni asia; Kolme miestä jotka tekevät riffejä, kuitenkin niin, että levykokonaisuus kuulostaa vitin hyvältä eikä mikään kappale erotu joukosta selvästi erilaisena (tämä on tietty vain positiivista). Nämä kolme ovat yhtä?

Tuo lämmittää.

Kyllä kun jotenkin saisi Sagelle vielä stetsonin päähän. Kyllä olisi komia…

Eipä Santtu “noin 7 veljeksen poika” Hämäläistä tarvitsisi juurikaan houkutella stetsoniin tarttumaan.

Juu, ei Mariska mikään huono ole.

Mariska jakaa Mänttibussin mänttien mielipiteet kohtuullisen jyrkästi kahtia. Etenkin oppositio on jaksanut ruotia “Murha” -kappaleen kertosäettä tuntitolkulla. Pro Mariska -siipi ei ruodi, diiggaa vaan.

Hikinauhaa löytyy.Entäs sellaista kangasmerkkiä, jonka voisi lätkäistä vaikka rotsin hihaan?

No hemmetti, sellaisia kangasmerkkejäkin löytyy pieni erä. Joillain keikoilla niitä on oikein myynnissäkin.

Teiltä on usein pyydetty että soittakaa kurimusta edeltävää materiaalia ja mikäli oikein muistan niin olette vastanneet että ne on soitettu jo niin monta kertaa aikoinaan tai vastaavaa mutta mitä nyt olen teidän keikoillanne käynyt niin en ole kertaakaan kuullut tältä kyseiseltä aikakaudelta kappaleita vaikka 120 päivää omaa ehkä parhaan kappaleen minkä olette koskaan tehneet, nimittäin pois se minusta. ymmärrän toki jos ette halua vanhoja soitella mutta toivottavasti edes harkitsette asiaa. ja ruisrockissa nähdään

Viholliset ja Teon teoriaa kuuluivat settiimme käytännössä joka keikalla viime vuoden loppuun asti. Seitsemän sinetin takana on ollut senkin jälkeen mukana harvase keikka. Pois se minusta ei valitettavasti ole enää livesoittokunnossa, vaikka asiallinen viisu onkin. Biisejä alkaa olla melkoinen valikoima, josta valita. Ja uusimpiahan sitä soittaja veivaa mieluiten.

Mokoman live-DVD? Olisikohan mahdollista lähitulevaisuudessa?

Kyllä se mahdollisuuksien rajoissa on.

Jätä kommentti »

Jätä kommentti






 

Top-5 / Marko

1. Rässilaulajan vapaapäivät (totaalista lepoa)
2. Ristikankaan hautausmaa (muistan, että olen kuoleva)
3. Täytetyt muurinpohjaletut
4. Kreikan jalkapallomestaruus
5. Timo Airaksinen: Rakkauden vangit (kirja)

Jätä kommentti »

Jätä kommentti






 

Kysyttyä

Hienoa MARKO! Olet saavuttanut sen mistä lapsena unelmoit. Olet äitini serkku,leikitte pienenä kuulemma inkkaria metsissä. Haudan takaa video on tosi siisti. Terveisin: Mirka p.s. terkkuja myös serkku likoilta Kanavansuulta…:D

Marko vastaa: Kiitos onnitteluista ja terkuista Mirka! Inkkarileikit on jäänyt viime aikoina melko vähiin, mutta tilalle on tullut kaikenlaista muuta lekkeripeliä. Semmosta se on elo tänä pänä.

Marko! Olen muutaman kerran nähnyt sinut Lappeenrannan kaupungin kirjastossa, ja joka kerta näytät yhtä eksyneeltä kuin Robinson Crusoe, kantaessasi isoa pinkkaa kirjoja käsissäsi ja pälyillessäsi kakkuloittesi lävitse kuin etsien jotain, mutta mitä? Mitä oikein etsit, Marko?

Marko vastaa: Oletkos lukenut William Dafoen Robinson Crusoen? Robinsonhan ei haaksirikosta pelastuttuaan enää kyennytkään elämään mantereella, vaan kaipasi takaisin saaarelleen, jonne elämän ehtoossaan vaapaaehtoisesti palasikin. Jotkut ihmiset vain yksinkertaisesti ovat onnellisempia ollessaan eksyksissä.

Onko tietoa stellan keikan muista orkestereista. Koittakaa pitää se lipunmyynti siellä aisoissa ettei ihan kokonaan karkaa käsistä.(jonotetaan ja jonotetaan stellaan mutta mitään ei tapahdu..)

Stellan ohjelma ei ole tiedossamme, eikä lipunmyyntikään ole meidän hallinnassamme. Eiköhän siitä ihan hyvä ilta tule.

Nummirockin keikka oli aivan saatanan kova! Jäi lordi vähän näkemättä (novoiharmi) kun ei päähän vaan mahtunu se ajatus että “ei ne nyt enää soita ku kamatki on viety pois” 🙂 Kiitoksia vielä kerran, Puustockissa nähdään, jospa siellä sitten soittoaikaa parillekkin encorelle 😀 -Luca

Heh, toivossa taisi olla hyvä elää.

Nyt TMRH:n intensiivisen tehokuuntelun jälkeen, on pakko tulla avautumaan tästä levystä. Ensin levy tuntui “hajanaisemmalta” Kurimukseen verrattuna. Biisit erosivat toisistaan sen verran paljon. Ensin kokonaisuutta oli hiemna vaikea hahmottaa. Sitten se iski: Levy on todella loistava juuri biisien erilaisuuden takia. Kokonaisuus on loppujen lopuksi todella vahva ja yhtenäinen. Kappaleiden järjestys on juuri oikea. Se on todella helppo kuunnella alusta loppuun. Yhtäkään kappaletta ei tarvitse skipata. Ja taas toisaalta, jos ei halua kuunnella koko levyä putkeen läpi, siellä on kappaleita moneen erilaiseen mielentilaan. Tahdon kiittää teitä tästä levystä. Se on yhdellä sanalla kuvailtuna LOISTAVA.

Vau ja kiitos. Terävä analyysisi osui taiteiljaa herkkään kohtaan. Työmme ei siis ole mennyt hukkaan.

Tietty Machete päätyy Sakaralle…

Tuskin. Siinä ei olisi hirveästi järkeä.

Hassua kun selaa noita vanhoja uutisia ja vertaa näihin tämän hetkisiin – edistystä on tapahtunut! Komiaa katseltavaa kun pikku-Mokomasta on tullut ajan kuluessa mokomakin köntys!

Hommat on nyt monta kertaluokkaa isommalla kun vuosi sitten ja sillonkin hommat olivat jo liian isolla.

mitä musiikki tyyliä edustatte?

Media on lokeroinut meitä taiderockista thrash metalliin. Itse pidämme itseämme metallibändinä.

moi mokoma! mikä mahtaa olla köörihuuto? Kuis monta kertaa oote vieraillu Alastarolla ja millanen oli tunnelma vierailun jälkeen? paskamainen vai

Köörihuuto on sellainen, että lauma ukkoja (kööri) huutaa rytmikkäästi musiikin tahdissa (vrt. esim. Mene ja tiedäPoltetun maan taktiikkaa).

Terska! Kysymys olisi semmoinen, että mihin aikaan aloitatte soittamaan Tampereen Klubilla Tammerfestissä 15.7? Jos vaikka ehtisi Niskalaukauksen jälkeen tulla vielä teidätkin kuuntelemaan..

Luulisi että puolilta öin, mutta varmista ihmeessä tarkka aika keikkajärjestäjältä.

Tuleeko Ruisrockkiin teidän paitoja myyntiin?

Mitä luultavammin.

Uskaltaako Teidän kanssanne tulla puhumaan jos teihin törmää? Nim. ujo tyttö

Uskaltaa toki. Ota vaikka äitisi mukaan esiliinaksi.

mistä löytää basson tabsat

Ei mistään. Pyydä mokotab.tk:n porukalta kauniisti, niin tiedä vaikka innostuisivat.

Jumatsuiluka!!! Tsekkasin Macheten ja se pötkii!!! Ja Kuisma: SIE OLET BASISTI!!!

Hyvä. Ja Kuismahan se vasta henkinen basisti onkin.

Mielipiteenne CMX:n aurinko ja aura- levyistä ja bändistä yleensäkin? CMX:n äijät kehuvat mokomaa aika ajoin sivuillaan..

Mitä tuohon nyt voi sanoa, kun että CMX on vaikuttanut meihin ihmisinä jo 15 vuoden ajan.

ja siis puustockin keikasta on tiedossa hyvä mitä olen arvon herroja kuullut

Toivotaan!

Kerkiättekö pellavaan kattoon Entombedin möyrimistä???

Saas nähdä, kiinnostais kyllä.

Onko Teillä aavistustakaan kuinka muutitte SuomiMetallin käsitteen? TRÄSSIÄ se olla pittee!!! Hell jeah hitsi…

Hell jeah vaan isselleskin.

Mistähän noita Macheten paitoi sais???

Mistä minä tiedän? Kysy asiaa Macheten sivuilta, www.the-machete.com.

Muistaakos Marko niitä typpejä kenen kanssa juttelit Provinssissa Meshuggahin keikan jälkeen? 🙂 Kassellaan Tuskassa sit. Rok rok. \,,| |,,/

Miksi en muista mitään?

Teillä on keikka 15.7 Tampereella klubilla jos en väärin muista..? joten kysymykseni kuuluu että monenkohan aikaan olette settiänne aloittamassa? toivottavasti mahdollisiman myöhään että iltavuorolaisetkin pääsee mukaan!

Ymmärtääkseni kyseessä on normali klubikeikka, ja jos olettaa että soitamme viimeisenä, niin veto lienee puolilta öin. Varmista soittoaika keikkajärjestäjältä!

Moro moro. Ollaan täällä Oulun suunnassa ens viikonloppuna muuttamassa kämpästä toiseen ja tulipa mieleen kysyä et joko Toista maata on treenattu esityskuntoon. Palkitkaa ahkerat työmiehet- ja naiset repäskää biisi Torilla sit sunnuntaina. Ois mukava kuulla ne Stonehtavat stemmakitarat livenä. Kunniaa Latvalalle! Nähdään sitte siellä. Pete

Hail Latvala! Toista maata on hankala keikkakappale, mutta kyllä me sitä taas joskus kokeillaan. Jotenkin se toimii paremmin sisätiloissa kun ulkolavoilla.

Mitä tavoitteita teillä enää on? Siis musiikillisia tavoitteita.

Loistava kysymys ja samalla kovin vaikea. Tavoitteena on tehdä omasta mielestämme hyvää musiikkia levy kerrallaan. Samalla yritämme kehittyä muusikkoina ja ihmisinä. Oliko vähän lattea vastaus?

Heh, Helsingistä löytyi 120 päivää uutena, hinta 18 e. Ei paha. Nummessa tarttui videokameralle aikamoisia kuriositeettejä. Ehkäpä jokin pätkä Rotten Sound/Mokoma -haastista nähdään jossain vaiheessa jossain. Toivottavasti :> Kesän jatkoja, Tuskaan sitten mukaan sitä pitkähihaista Ruhtinas-paitaa koossa XL, please?

Videokamerat pitäisi kieltää lailla. Pitkähihaiset ovat lähes finaalissa, joten ei uskalla luvata mitään.

Hyvä Mokoma väki,Teidän tekemissänne albimeissa on hyvin nousujohteista musiikkia, etenkin 2 viimeisintä albummianne, kurimus ja tämän maailman ruhtinaan hovi ovat olleet hyvin Esimerkillistä Mokomaa. Kysymykseni koskee että aiotteko te tulevaisuuden albummeissanne tehdä mitään radikaaleja muutoksia vai pidättekö te tämän klassisen rynkytyksen linjan? ja jos te aiotte tehdä muutoksia niin millaisia muutoksia te aiotte tehdä? ps:älkää tehkö muutoksia tai jos teette niin ajelkaa naamanne.

Kiitos. Yritämme jatkossakin pitäytyä tekemään sitä mitä parhaiten osaamme, mitä se sitten tulevaissuudessa onkaan. Ja sinfoniaorkesteria ei levyillämme koskaan tulla kuulemaan… *koputtaa puuta*

Harmi ettei Mokoma ole saanut ansaitsemaansa julkisuutta Suomessa. Kummallisesta nimestä huolimatta Mokoma kyllä hakkaa Trio Niskalaukaukset yms. ja bändi on kyllä mennyt kokoajan parempaan suuntaan. Tämä teidän uus levy on todella hyvä, kiitoksia ja jatkakaa samaan malliin 🙂

Eiköhän meillekin sitä julkisuutta ole tullut ihan tarpeeksi. Kiitos kuitenkin tsemppaamisesta.

Ja vielä listoilla… -Julmettu-

6. listaviikko toden sanoo.

Mariska on ihan nätti plikka. Vai?

Kedon kaunein kukka.

Onko tuota Tuska 2003-taltioinnissa esitettyä Avoin Hauta-kappaletta julkaistu millään levyllä? Ainakaan nimi ei osunut silmiin tuolla sivujen musiikki osastolla. Kiitos ja isoa kättä tuosta nummirockin keikasta. Jätkät pisti tosiaan lavalla parastaan ja jytke tuntui meikäläisen selkärangassa vielä monta tuntia keikan jälkeen. Ja sitten vielä kiitosta Markolle lyhyestä juttu tuokiosta paitakojun luona. Pistän sitä paitaa tässä tilaukseen kunhan viime kuun palkat tilille tulee. kun satuttiin lompakko siellä nummijärvellä varastamaan

Ei ole. Kyseisen Death-lainan julkaisuun yritettiin saada lupa Schuldnerin perikunnalta, mutta ameriikkalaiset lakimiehet estivät levytyksen.

Joku elämässään vähemmän aikaansaanut warettaja hehkutti tossa aikasemmin netti-imuttelun hienoutta.Mitäs mieltä arvon herrat ovat kappaleiden yksittäismyynnistä netissä? Meinaan toisin kuin teillä,monilla bändeillä on vaan ne pari kolme kappaletta levyä kohden jotka kiinnostaa kuunnella. Terkuin Ziib

Tuo yksittäismyynti on albumikokonaisuuksia tekevien orkestereiden kannalta hankala juttu, aivan kuten itsekkin olit asian pohtinut. Levy-yhtiömme on suunnitellut lähtevänsä mukaan mp3-filejen irtsarikauppaan, ensisijaisesti testaamaan konseptin toimivuuden.

Soitatteko Pihtiputaalla saapasjalkaöissä Kasvot kohti itää??? Väsynyt atlas???

Voi hyvinkin olla että soitetaan.

Teidän pitäsi kyllä järjestää myös jotain vieroitushoitoa. Vierihoitokin käy..

Saamasi pitää.

Mikäs nyt olikaan kantanne kristillisyyteen? Ensimerkiksi Uni Saa Tulla -kappaleen voisi tulkitä jopa kristilliseksi lyriikoittensa perusteella(mitä muuten “unen veli” tarkoittaa siinä yhteydessä? Kuolemaa?). Etusivulla “kristittyjen jumala” on kirjoitettu pienellä mutta eräässä kysyttyä kohdan vastauksessa on painotettu, että paholaisen nimi “ansaitsee tulla kirjoitetuksi isolla”. Uskooko kukaan yhtyeen jäsenistä kristittyjen jumalaan? Ainakaan ei ole epäilystä etteikö satanisti-imagossanne olisi samaa markkinointikikkailua kuin kymmenienvuosien takaisilla veteraanihevibändeillä =D.

Itse itseämme toistaen: Mokoma-orkesteri ei tunnusta mitään väriä tahi aatetta. Yksityishenkilöinä olemme sitten mitä olemme, mutta se ei kuulu tähän. Marko tekstittää kappaleet, ja olisi kovin erikoista jos miehen sielunmaisema ei jotenkin peilautuisi lyriikoiden kautta. Että siitä vaan johtopäätöksiä tekemään. Ja kuolema on todellakin unen veli.

On aivan selvää, että se teidän Avoin Hauta kappale suora suomenkielinen käännös DEATHin OPEN CASKETista. Hyvä piisi, sitä ei voi kiistää

Ok, ei sitten kiistetä.

Destroy, Erase, Improve vai Chaosphere? Nothing on myös helvetin hyvä levy, muttei yllä noiden kahden tasolle. Vai?

Vaikeata… DEI oli klassikko jo syntyessään. Muut Meshuggahin 3 täyspitkää ja None-EP ovat melkolailla samalla viivalla, vaikka keskenään erilaisia levyjä ovatkin.

Mahtaa olla hyvää meininkiä tiedossa 15.7. Tammerfestissä, mutta kai meinaatte soitella jotain vanhempiakin biisejä, kuten esmes Pillipiiparin tai vaikkapa Teon Teoriaa? Lisäksi kiittäisin teitä herrasmiesmäisyydestä kun viittitte tosissanne vastailla faneillenne ja muutenkin käyttäydytte ihmisiksi, vaikka hevipetoja olettekin :p

Hehe, kiitos vaan. Teon teoriaa on mahdollisuuksian rajoissa. Jäädään odottamaan mitä Tampereella tapahtuu.

Pakko on pistää kyllä vähän negatiivistakin palautetta ettei kusi pääse teille nousemaan ihan päälaelle asti: Kuulin radiosta tuon “Uni tulla saa” tms. -biisin. Ei vakuuttanut. Biisi kuullostaa siltä että se on kyhätty kasaan studiossa puolituntia ennen purkittamista. Laulumelodia varsinkin kuulostaa purkituksen aikana keksityltä. Ette itsekään ilmeisesti odottaneet tuosta mitään hittibiisiä…..olenko oikeassa? Nyt vaikenen.

No pistä ihmeessä. Uni saa tulla -kappaleen sävellys on ollut olemassa jo kauan ennen levytystä, joten ihan tuulesta temmattu tuo biisi ei ole. Biisi poikkeaa kyllä tunnelmaltaan muusta levystä, mutta se on kyllä tahallista. Lisäksi alusta asti oli selvää, että Uni saa tulla on levyn viimeinen kappale, ja että Toista maata avaa levyn.

Jätä kommentti »

Jätä kommentti






 

Copyright © Mokoma & Sakara Productions 1999-2013. Kaikki oikeudet ja osa pahiksista pidätetään.