Matkaan oli taas lähdettävä. Koko Mokoma oli viettänyt edellisen viikon enemmän tai vähemmän lomailun merkeissä, joten mato-onget ja saunavastat tulisi hetkeksi unohtaa ja säätää aivot hevauksen vaatimaan mänttiasentoon. Lappeenrannasta lähti ainoastaan kolme soittoniekkaa liikenteeseen (Hyge, Sage & Mage), joten M-bussissa oli tilaa ja raikasta tunnelmaa. Raikkaus saattoi hyvinkin johtua Tugen poissaolosta. Bob Marley viihdytti meitä koko matkan ja hyvin viihdyttikin. “You can fool some people sometimes, but you can’t fool all the people all the time.” Vahvaa sanomaa ja hienoja biisejä, sanon mie.

Puustockiin saavuimme notkeasti ja ajallaan. Loput äijät olivatkin jo pelipaikoilla ja valmiina rokkiräjähdykseen. Aikainen soittoaika ei haitannut, päinvastoin, koska suurin osa porukasta oli suuntaamassa välittömästi keikan jälkeen kesken jääneiden loma-askareiden kimppuun. Eli vielä pitäisi jaksaa saunassa nahkaansa liottaa ja survoa makkaraa kitusiin, on se lomailu rankkaa puuhaa.

Keikka oli vahva perussuoritus. Kivaahan se taas oli hevata ja savolainen juhlakansa heilui mukavasti mukana.

Koska festareilla ei ollut yleistä paitamyyntiä, pistimme keikan jälkeen omin voimin paitakiskan pystyyn. Tai kiskakin on ehkä liian mahtipontinen sana kuvaamaan nurmikolle levitettyä muovia, jonka päälle on viskattu kasa paitoja. Hyvinhän nuo rätit menivät kuitenkin kaupaksi, which is nice.