Jeeh. Ensimmäinen todellinen koettelemus on nyt sitten takanapäin. Enkä nyt tarkoita ensimmäistä studioviikkoa, vaan session ensimmäistä helvetillistä krapulaa. Syytän tästä Virtasen Kallea, Kuismaa, Miitriä, Santtua sekä jossain määrin myös itseäni.

Hollolan maalaismaisemassa on ollut mukavaa. Mitään eksoottistahan tässä ei maalaispojalle ole, mutta kovin kotoisa on ollut tunnelma.

Kuten Kuisma jo kertoili, niin jännetupit ovat olleet kovilla jo pohjasoittovaiheessa. Pelonsekaisin tunnelmin odotellaan ensi viikkoa ja kitaroiden äänityksiä myös stereokuvan oikealla laidalla. Pieni pettymys oli vahvistimeni hajoaminen juuri Petrax-viikon alla. Olisi ollut kiinnostavaa kuulla jo hiukan osviittaa siitä, miten meikän Stiletto ja Kuisma Rectifier puhelevat yhteen. Kämpillähän yhdistelmä on ollut mainio, mutta studio on aina oma maailmansa. Vaan eipä tuon sparena palvelleen 5150:n soundissakaan ole toisaalta ollut valittamista.

Hygelle ropsahtaa viikosta komiat irtopisteet. Helvetin gruuvia soittoa, vaikka tempot ovat paikotellen nousseet naurettaviin lukemiin.

Mainittakoon myös, että Silaksen Petri Soundi-lehdestä käväisi täällä torstaina hiukan vaklaamassa meininkiä. Jonkinlaista uutisointia pitäisi olla luettavissa seuraavassa lehdessä.

Jep, nyt kotiin lepuuttamaan korvia ja sielua. Ensi viikkoon, ystävät. Feel the famous Imatra Spirit!