Jeesboxholiday!
Pari tuntia olen täällä ollut aistimassa kuuluisaa Imatra spirittiä, lähinnä kuitenkin keskikaljaputelin suulta. Muutaman ääninäytteenkin olen saanut kuulla ja täytyy sanoa, että levylle työstettävä soundi on aivan mahottoman lupauksia herättävä. Santtu on ihan primavista-ukko, eikä tuo Marskikaan ihan älyttömiä aikoja omia ottojaan työstä. Ja Miitrillähän on luonnollisesti homma ns. hallussa all the time.
Uusi viikko ja uudet kujeet.
Nyt kun kitarastinrutjakkeet on saatu studiolta pois jaloista pyörimästä, on aika bassotaiteen. Neljä biisiä ehdin vetäsemään tuossa ammupäivästä. Soiton keskeytti Markon ja Jannen sisäänmarssi. Ensimmäinen tuli lauleskelemaan, kopista jo jollotus kumpuaakin, ja jälkimmäinen taisi tulla ihan vaan viisastelemaan.
On aamu, miulle aivan liian varhainen sellainen, mutta ei auta jäädä sänkyyn kääntyilemään, sillä tällä viikolla lauletaan ja sitten niin maan perusteellisesti! Viikonloppuna on levätty huolella ja ääni tuntuu hyvävointiselta. Santtu aloittelee tunnin kahden sisään bassottelun, mie lähden pikku hiljaa valumaan junalla Imatraa kohti. Matkan aion kuluttaa katsomalla kannettavalla Pitkän Jussin majataloja ja kuuntelemalla Virve Rostin kokoelmalevyä, eiköhän siinä tuuli käänny myötäiseksi. Nähdään Imatralla!
Ovatko kehut menettäneet jo arvonsa kun niitä tulee joka suunnalta? Vai tuntuvatko ne edelleen hyvältä? Onko väliä tuleeko kehuja joltain nimettömältä netin kautta vai, että tullaan puristamaan kättä ja kiittämään tippa silmässä ihan naamatusten? Tiiättekö, musta tuntuu siltä ettei koskaan ole ollut eikä koskaan tule olemaan yhtä hyvää musiikkia kuin tämä teidän tekemänne. Olen totaalisen rakastunut musiikkiinne. Nimimerkillä: jo kohta puolitoista vuotta Kurimusta ja Tämän maailman ruhtinaan hovia levylautasella pyörittänyt ihmisen raato.
Kokemus on tietysti verevämpi, kun viesti tulee oikealta ihmiseltä kasvotusten. Mutta hyvin sanailtu viesti vetää hiljaiseksi ihan tekstinäkin, kuten teikäläisen tapauksessa.
nyt ku ei enää kysellä vade retro satanaa niin miltä tuntuu alkaa selittämään ihmisille mitä valapatto(miten lie kirjotetaan oikein) oikeen tarkoittaa….?
Valapatto tarkoittaa väärän valan tehnyttä.
To Marko: Hi, i was just wondering that are there any translations of your lyrics avaible?
Not that we know of.
tiedättekö bändin orientaljam?
Nyt tiedetään.
Tahtoisin Tuomon tai Kuisman mielipiteen. Kannattaako mun ostaa musta viper-1000FM vai punanen VB-200 puolta halvemmalla?
Tuomo vastaa: Jos olen oikein ymmärtänyt, niin VB-200 on baritonikitara ja 1000FM taas normaaliskaalainen. Valinta riippuu siis aika paljon käyttötarkoituksesta. Jos soitat AINA oikein matalalla vireellä, niin tuo edullinen baritoni on parempi vaihtoehto. Tuo 1000FM taas on parempi instrumentti ja soveltuu normaaliin tai vähän pudotettuun vireeseen.
maailman paras idea MOKOMA orkesterilta julkaista pitkäsoittoja vinyylinä!!!KIITOS!! t.METKU
Olepa hyvä.
Paljon tmrh:ta ja kurimusta painettiin tai painetaan LP:nä?
N. 500 kappaletta per levy.
Teräsmiestä ei ole näkynyt maisemissa vähään aikaan, eikä Markoa ole nähty ilman laseja vähään aikaan… Olisiko mahdollista että Marko on teräsmies? Ota Marko lasit pois niin nähdään kuka olet! Ei ees… Markolla on hienot lasit. Tällä sivulla on hauska kuva Markosta : http://www.tuhma.fi/1.0/php/sarjikset.php Kiitti hyvästä musasta ja jatkakaa samaan malliin! Hyvää jatkoa jos ei oma riitä … MO!
Olet sie millon viimeks käynt Kolehmaizel?
Minkäslaista Audixin mikkiä työ käytätte?
Marko on rikkonut ainakin yhden OM-5:n ja yhden OM-3:n. Solistilla möykkää vitoseen ja rivimiehet kolmoseen.
Olen syönyt paistettuja ranskalaisia ja juo Brämhultsin tuoremehuja ja parta kasvaa mut hitaasti, mut Marko perästä tullaan. Ottakaa nätisti olutta ja jallua jottei käy kuin Peer Guntille, eli ettei Marko suutu teille muille. Tsemppiä ja keikolla nähdään
Tiedä vaikka olis suuttunut jo. Onneksi se ei ole kuitenkaan pitkävihainen ja osaa avata suunsa ennen kuin kukaan on ehtinyt edes “avointa kirjettä” sanoa.
Katoin jyvästv:stä teidän rockperryn keikan ja se oli ihan hyvä. Kuisman ja Tuomon taustalaulut meni siinä(kin) hieman nuotin vierestä, mutta eipä se paljon menoa haitannu vai mitä mieltä herrat itse ovat taustalaulusuorituksistaan noin yleisellä tasolla? Omasta mielestäni jonkin asteista kehitystä on Kurimus levyn jälkeisistä keikoista tapahtunut. Ei mulla kummempia…
Tuomo vastaa: Me olemme sikäli taitavia, että laulamme keikoilla unisononkin kolmiäänisesti.
terveisiä vaan studioon, kieli pitkällä odottelen levyä,kuolatippakin poskella. Kuu saa valtansa auringolta -on soinut päässä kesästä lähtien,se on IHANA 🙂
Äitis oli ihana ku siut sai.
Kyllä tuo teidän studiopäiväkirjanne on parasta luettavaa aikoihin. Kiitos siitä.
Öh, ole hyvä.
Millon aiotte tulla pohjanmaalle keikalle??? Onko tulevan levyn julkaisu ajankohdasta tarkempaa tietoa???
Seuraavan Pohjanmaan keikan ja levynjulkaisun tarkat päivämäärät ovat kyllä tiedossa.
Terve Mokoma! Kysymys on nyt ehkä vähän järjetön, mutta kun tekee mieli kysyä. Onko Nämä Kolme Ovat Yhtä- kappale soitettu takoen downpickiä? Meinaan onpahan aikasta nopea jos näin on! Soittelin itsekseni sitä levyn mukana äsken. Huomasin aika pian, että minun on ainakin parempi soittaa se edestakas pikkaamalla, jotta saisin sen soundaamaan hyvältä. Mitä kappaleen tempokin on, 250 ja risat? BTW, ehkä minun mielestäni parhaita rallejanne. Keep on doing good stuff! Hyvää studioo vaan. t. Kitara-antisankari.
Tuomo vastaa: Kyllä se pääsääntöisesti nyhdettiin kahteen suuntaan. Nostimme sovituksessa tempoa tarkoituksella niin nopeaksi, että pääsimme hetkeksi eroon jo melkein tavaramerkiksi muodostuneesta yhden suunnan pikkauksesta. Biisin konedemon tempo on näköjään 266, en muista mihin päädyimme studiossa.
Studiopäiväkirjan perusteella työnne taitaa ollaa hauskaa/mieluisaa.. ootte työ aika onnenpekkoja.
Ehkä tuo päiväkirja antaa hommasta turhan ruusuisen kuvan. Suurin osa ajasta kuluu kuitenkin omaa soittovuoroa odotellessa. Soittovuoron koittaessa taas haetaan joka jätkästä joka otolle se parhaan päivän suoritus, mikä on usein aika tuskaistakin hommaa. Mutta onhan se lopulta palkitsevaakin – toivottavasti.
Tietääkö pojat mistä kappaleesta on lause Fuck of my mind!?
Googlen mukaan ainakin Northerin Mirror of Madnessissa julistetaan suunnilleen tuolla viisiin. Mitä voitin?
Mitä mieltä ootte Pain-orkesterista. Hirveetä kuraa mun mielestä!
Eipä tuo tunnu oikein missään. Tägtgrenin ansiot pitää silti tunnustaa.
0,7 ” = 1,78 mm. Aika hullua jos jollakulla on sen paksuinen kieli kitarassaan.
Me tiedämme ainakin Zakk Wylden ja pari täysmänttiä, tosin jälkimmäiset ovat viime aikoina joutuneet käyttämään 068-paksuutta.
Tänään soitetaan kuin viimeistä päivää, sillä ensi viikolla pitää taas mennä nk. “oikeisiin töihin”. Eli tämä päivä leivotaan stemmakitaroita, äänitetään kitaran kiertoa ja sen semmoista ambienttipaskaa. Jee jee. Taidetta on siis taas luvassa koko rahalla.
Aluksi Santtu veti Mäntti-raidat Valapattoon, sitten alkoi minun kiirasstuli. Ensimmäisenä hommana mulla oli tiluttaa. Ahdistus ja paniikkihäiriö oli lähellä, mutta nyt Säästä sanasi -kappaleeseen tuleva soolo on nauhalla. En tiedä, kuinka kauan Kirk Hammetilla menee yhteen sooloon aikaa studiossa, mutta mulla meni 1½ tuntia. On se vaikeaa, mutta samalla mukavaa. Laulava lead-soundi löytyi – yllätys yllätys – Triple Rectifierin Modern Gain -asetuksesta, ja faffistimen edessä oli – yllätys yllätys – Boss SD-1 ja Boss DS-1. Klassisuus = parhaus.
Tuomo virittelee nyt jotain sävelherkkua Kuusaaseen. Muikean kuuloista paskaa.
Ai niin, illalla on tarjolla toisenlaista parhautta. Nimittäin Rytmihäiriö veivaa Lappeenrannan Husaarissa. Tällaista studiostressin nollausmahdollisuutta ei voi jättää väliin.
Ja vielä yks juttu, kohta foorumissa aukeaa uusi fanikilpailu samassa hengessä kuin vuosi sittenkin. Pehmeitä paketteja on luvassa “parhaille” eli älynystyrät liikkeelle ja taiteilemaan. Viimevuotiset kilpailutyöt ovat vieläkin tallessa, ja niitä on kyllä hauska katsella uudestaan ja uudestaan. Olette te vaan sellaisia veli- ja siskokultia.
Palataan asiaan…
Jätä kommentti