Vastahan siitä oli viikko vierähtänyt ja taas piti lähteä Nite life rockiin vähän musisoimaan. Ehdin jo salaa toivoa, että henkilökunta olisi unohtanut edellisen vierailun, mutta näin ei kuitenkaan ollut. “Viime viikonloppunahan oli parhaat bileet”, totesi joku tiskin takaa. No mikä jottei! Tänään siis uudestaan, mutta vähän vakaammilla tulkinnoilla.

Siirtyminen Helsingistä Lappeenrantaan meni ihmetellessä kesän kiehtovinta uutuustuotetta eli kahdenlitran Sangria-pönikkää, jonka Santtu oli oivaltavaisesti käynyt matkaevääksi hakemassa. Se oli hiano! Matkalla perustimme myös uuden bändin, joka kantaa ylväästi nimeä Keimopetrol. Musa on sellaista raikasta kaljarockia, pienillä konemausteilla ja miellyttävällä tunnelmalla. Keikan jälkeen tästä orkesterista kuoriutuu Keimopatrol, joka lähtee kylille pitämään vähän järjestystä yllä, mekkalaa and. Kokoonpanossa on vissiin ainoastaan mie ja Santtu, muita halukkaita ei ilmaantunut.

Ilta sujui enemmän kuin tutun peruskaavan mukaan: kamojen kasailua, ateriointia, soundcheck ja sitten porukalla hotelliin odottelemaan keikan alkua. Ainut erikoisuus oli se, että Tero toi checkiin testattavaksi korvamonitoreja, joiden vakituista käyttöönottoa harkitaan vahvasti. Uusia elämyksiä ja ulottuvuuksia tähänkin hommaan. Hotellille ehdimme seuraamaan Suomi-USA jääkiekkopeliä, joten jokunen tunti kului nopeasti Leijonien otteita seuraillessa. Suomen 4-0 voiton jälkeen siirryimme verkkaisesti “Naittariin” hiomaan omia pelikuvioitamme asianmukaiseen esityskuntoon. Tässä vaiheessa paikalla ei ollut kovinkaan valtaisaa ihmismäärää, mutta onneksi asia korjautui keikan alkuun mennessä. Paikalle saapunut väki saikin ihan kelvollisen meiningin aikaiseksi ja luulen, että bändikin selvisi vedosta puhtain paperein. Lämpötila lavalla oli melkoinen, mutta se oli meikämandoliinolle ainakin tosi okei. Vanha läski nääs vaatii lämpöä vertyäkseen. Mitä kuumempi keli, sitä kovempi tempo. Toisin sanoen jos tulee kylmä festarikesä, niin Mokoma goes doom.

Itse suuntasin keikan jälkeen melko pikaisesti Lemille ja nukkumispuuhiin eli illasta ei ole juurikaan mitään kerrottavaa. Mitä vähän asiaa tiedustelin, niin eipä Lappeenrannan yössä suurempia legendoja päässyt syntymään.