Melko työntäytteinen päivä oli eilen. Kuvattiin erikoista videota, jossa ei tällä kertaa soitetu laisinkaan, mutta ei varsinaisesta tarvinnut kauheasti näytelläkään. Homman nimenä oli kuitenkin hjiki ja räkä. En aio kerta kaikkea, mutta erilaisia fyysillisiä voimannäytteitä harrastettiin ja välissä hieman peseydyttiin jääkylmässä koskessa. Jännitti alkuun millainen teos tästä mahtaakaan tulla, mutta kuvausten edetessä olotila muuttui luottavaiseksi. Parhaat miehet ja vanhat tutut eli Vesa-Matti Vaino ja Tuomas Järvelä olivat taas puikoissa. Hassuinta koko hommassa oli, että videota kuvattiin lapsuuteni kotimaisemassa, noin kilometrin päässä vanhempieni kotoa. Tätä en osannut odottaa vaikka teininä kävinkin kulmilla leikkimässä rokkitähteä.

Kuvauspäivä oli inhimillisen mittainen, sillä hyödynsimme luonnonvalon ja näin ollen kuvasimme aamusta vain iltaseitsemään. Kuvausten jälkeen ampaisimme bändin voimin Lappeen hotellin saunaosastolle ihmettelemään tekosiamme. Miitrikin saatiin houkuteltua mukaan. Eli jälleen kerran harjakaiset. Lappeenrannan baarielämä oli keskiviikkoiltana melko pystyynkuollutta eikä tapahtumista jäänyt paljon jälkipolville kerrottavaa. Ainut ihmeellisyys oli, että kaikki Lappeenrannan hotellit olivat mukamas täysiä ja meidän piti tulla taksilla Imatralle nukkumaan. Ja arvatkaa minne? No tänne hemmetin studiollepa tietenkin.

Jaahas, kello lähenee jo kahtatoista ja Miitrin pitäisi tulla paikalle. Työlistalla on loput köörihuudot, Tuomon kitarataivasta “SYL:iin” ja lopuksi kai kuuntelemme kaikki kappaleet ja pekuloimme. Muiden hommat alkaa olla pikku hiljaa sitten siinä, mutta miulla riittää vielä laulettavaakin. Tutuksi on tullut Miitrin tapa todeta kuivakasti “vielä” ottojen jälkeen. “Marski toimittaa” on kuultu harvakseltaan.