Herään perjantaiaamuna jo 7.50, sillä olen hätäpäissäni mennyt lupaamaan osallistuvani YleX:n aamuvisailuun. Aikainen herätys ei teille oikeissa töissä käyville ole mitään uutta, mutta kaltaiselleni taivaanrannan maalarille tämä taitaa olla vuoden ensimmäinen herätys ennen aamukahdeksaa. Heti aamutuimaan minulta siis kysellään Illinoisin kuvernööriä ja Jorma Uotisen aktiivikäytössä olevien silmälasien määrää. Ei löydy tietoa moisiin vastauksiin ja tavis-vastustajani Heikki vie visailun luvuin 5-3. Heikki raksalle pullistelemaan, hippi kahvinkeittoon.

Yhytän Tuomon rautatieasemalta. Taitamme junalla matkan Tampereelta Lahteen, jossa hyppäämme tutun bussin kyytiin jatkaaksemme Kuopioon. Lähes koko retkueemme on sairastellut edellisestä keikasta saakka, eivätkä kaikki ole kunnossa vieläkään. Lepoaikaa ei ole mitä ilmeisemmin ollut riittävästi, sillä lämpölukemia nousee itse kullekin. Enpä ole lensulta säästynyt minäkään, mutta levolle ei ole sijaa, sillä eihän näissä töissä tunneta sairaslomaa. Sen verran pysyvästi on asemoitu aivot rokkausasentoon jo 80-luvulla, että eipä ketään tunnu räkätauti lopulta edes suuremmin vaivaavan. Tuleepahan vaihtelun vuoksi käytettyä nenäliinojakin tarkoituksenmukaisella tavalla.

Kommelluksitta matka ei suju. Bussin sisätiloihin alkaa nousta kova bensiinin haju ja tarkempi tutkimus osoittaa jonkun motin nakuttavan tai hihnan luistavan vai mitä niitä autoissa nyt ongelmia sitten onkaan. Kuskimme Roope selvittää missä lähin oikea huoltamo sijaitsee (nykyiset ABC:t sun muuthan huoltavat ihmisiä, eivät autoja) ja rokkarilla alkaa armoton ajantappaminen sillä välin kun autoa korjataan. Kahvilaa ei tästa paikasta löydy, mutta muuta ajanviihdettä kyllä. Uskokaa minua, että on huvittava näky kun Annala-Hämäläinen parivaljakko lompsii autokaupassa mukatietävinä. Eipä tullut pukumiehet ehdottelemaan koeajoa.

Vihdoinkin matka jatkuu. Kuopio herättää mukavia fiiliksiä. Olen joskus julkisesti retostellut olleeni siellä seksilomalla. Se pitää paikkansa. Seksiä savossa. Ihanaa. Nykyäänhän seksi latistuu useimmiten vain puheen tasolle, pelkäksi käsitteeksi. Käsite. Käsitättehän? Hyrde ainakin käsittää.

Special 45 on meille uusi paikka. Yleensä olemme soittaneet Kuopion keikat Henry’s Pubissa, mutta vaihtelun vuoksi on kiva käydä toteamassa uuden paikan tunnelma. Paikka soveltuu rokkaukseen aivan hyvin. Äänten tarkastelu menee minulta tosin penkin alle, sillä lämpö nousee niin kovaksi, että joudun repimään kaikki pakkaamani vaatteet päälle ja hakemaan paitakojulta lisää. Muistikuvat soundcheckistä jäävät huteriksi, jotain ongelmia usiamptorien kanssa oli, mutta sekin taitaa kuulua asiaan. Baarin keittiön ranskalaiset naamaan ja Atlas-hotelliin lepäämään.

Paikalle virtaa ihan kivasti väkeä. Keikka on meiltä aavistuksen varovainen, ei missään tapauksessa huono, mutta ei ehkä ikimuistoinen. Flunssa ei verota esitystä kuitenkaan ihan niin paljon kun ennalta luulisi, ja keikan jälkeen päädymme pekuloinnin lopputuloksena totemaan keikan olleen aivan hyvä. Ei mitään uuttaa siis silläkään saralla.