Mokoma.com uudistuu merkittävästi uuden 7.0. versionsa myötä. Sivuston julkaisujärjestelmä on laitettu kokonaan remonttiin, ja uusi sivusto on rakennettu rautaisen ammattilaisen avustuksella internetin suosituimman ja ilmaisimman blogialustan, WordPressin päälle. Uusi mokoma.com-sivusto hyödyntää blogitoimintojen lisäksi suosituimpia internetin tarjoamia sosiaalisen median julkaisukanavia, ja näin ollen mahdollistaa aikaisempaa monipuolisemman interaktiivisuuden bändin ja fanien kesken.

– Uuden sivuston myötä sekä bändin että fanien user experience paranee huomattavasti. Ainakin luulisin niin, kommentoi orkesterin kakkoskitaran soittamisen ohella sivuston konseptisuunnittelusta vastaava Kuisma Aalto itsevarmasti.

Parempi päivitettävyys, enemmän sisältöä laadun kustannuksella?

Digimateriaalin – niin laillisen kun laittomankin – levittäminen verkossa on vuoden 2010 alkaessa entistä helpompaa. Olemassa olevien sosiaalisten verkkopalvelujen hyödyntäminen täysipainoisesti on viestintästrategisesti huomattavasti järkevämpää kuin omien julkaisukanavien raskas kehitystyö. Mokoma onkin uuden mokoma.com-sivuston lisäksi aktivoinut mm. Flickr-kuvapalvelun, jota orkesteri päivittää liki kaikkien “muusikoiden” voimin mobiilisti nk. kamerakännyköillä. Lisäksi hiljattain Mokoman käyttöönottama Facebook-palvelu sopii mekaniikkansa ja käytön helppoutensa puolesta hyvin karjalaiselle luonteenlaadulle.

– Miusta on hienoa, että ATK:sta löytyy palvelu, jossa kaikki asiat ajatellaan ääneen ja kaikkea kommentoidaan ihan alvariinsa, Aalto spekuloi.

– Aikaisemman sivuston yksi keskeinen ongelma on ollut päivittämisen hankaluus, kun meitä nörttejä on bändissä vain kaksi. Mutta uusien ja helppokäyttöisten nettityökalujen avulla humalaisempikin basisti pystyy päkertämään henkisen tuotoksensa julki vaikkapa keikkabussin korttiringin erätauolla, Aalto heittää lennosta.

Asiakaskohtaaminen on KING!

Internetin yhteisöllisten palvelujen hyödyntäminen bändin viestinnässä on erittäin merkityksellistä. Vaikka orkesterin sivusto olisikin kävijämäärissä mitattuna oikein suosittu, mahdollistaa sosiaalisen median tiedonjakomekaniikkojen hyödyntäminen entistä kattavamman, mutta samalla henkilökohtaisemman asiakaskohtaamisen.

– Kaikesta digidigistä huolimatta hienoin asiakaskohtaaminen on kuitenkin edelleen se mikä tapahtuu IRL, eli livekeikat. Kaikki siis joukolla Mokoman keikalle bailaamaan, viihdearvo on taattu puolin ja toisin, Aalto hehkuttaa liki viimeisillä voimillaan.

Fanit mukaan kollektiivisen yhteiskirjoittamisen pariin

Mokoma.comin blogipostauksia voi kommentoida myös anonyyminä, mutta faneja palvellakseen bändi jakaa myös henkilökohtaisia käyttäjätunnuksia aktiivisimmille ystävilleen. Tällä tavalla orkesterin musiikin ja elämäntavan ymmärtäjät pääsevät helposti kommentoimaan orkesterin julkaisemia päiväkirjoja, raportteja ja uutisia henkilökohtaisella nimimerkillään. Lisäksi pitkäaikaisia faneja rohkaistaan muistelemaan ja kommentoimaan erityisesti vanhoja päiväkirjamerkintöjä, joita orkesterin 10-vuotisen historian aikana on kertynyt yli 1500 blogipostauksen verran.

– Uskoisin, että kummallekin… ei kun siis useammallekin Mokoma-fanille joku bändin keikoista on jäänyt mieleen jostain erityisestä syystä. Onko se sitten se ensimmäinen keikka jolloin bändi teki lähtemättömän vaikutuksen – hyvän tai huonon, vai onko mosh-pitistä löytynyt peräti se oikea, Aalto aprikoi romanttisena.

Käyttäjätunnus anotaan modernisti sähköpostitse

Käyttäjätunnushakemus lähetetään sähköisesti yhtenä kappaleena osoitteeseen seittimestari(ät)mokoma.com, ja hakemuksessa kerrotaan oikea nimi, sähköpostiosoite, haluttu käyttäjätunnus sekä perustelu miksi ihmeessä hakija haluaa kommentoida Mokoman seikkailuja omalla nimimerkillään.

– Naureskelemme porukassa perusteluille, ja arvioimme sitten naurun määrän ja luonteen perusteella kirjoittajan sopivuuden Mokoman pyhimpään yhteisöön, Aalto jatkaa matkaa ja kikkailee mennessään.