Paluu liki-kotikentälle alkoi sekavasti, kun koko bändiä ei saatu millään samaan aikaan soundcheckiin. Tekosyitä poissaoloihin kuultiin aina mummon synttäreistä viiksien vahaamiseen asti. Niinpä niin lava- kuin livesoundinkin jäivät niin sanotusti herran haltuun.

Bändien alkaessa tunnelma tuon synkän ja pelottavan pikkukaupungin messuhallissa oli kuitenkin selvästi odotuksia parempi: ihmisiä oli saapunut paikalle satamäärin seuraamaan naapurikaupunki Lappeenrannan rokkareiden edesottamuksia – paikalla meidän lisäksi siis mm. M.T. Waiver sekä Kotiteollisuus.

Ihmiset seurasivat kiitettävällä intensiteetillä raivoamistamme, vaikka saundi oli tuossa äärimmäisen vaikeasti miksattavassa tilassa kuulemma poistanut korvista sekä vaikut että tärykalvot. Soittajalle keikalla oli selvästi henkilökohtainen sielunhoidollinen tilaus: raivo purkautui ja harmonia palasi runneltuun sieluun ja ruumiiseen. Kivaa oli. Imatrakin näytti I-Rok -tapahtumassa paremman puolensa. Näin lähellä kotia ja saunaa sitä toista puolta ei sitten jaksanutkaan lähteä baarista hakemaan.