Helsingistä lähtikin tavallista pienempi retkue soittimineen kohti Lapuskia. Loput uunot olivat joko keuhkokuumeessa tai Imatralla, kohtaloita joita en soisi kenellekään, mutta tällä tolalla asiat nyt vaan olivat. Matka sujui rattoisasti uusia kapitalistisia salajuonia punoessa ja kesäherkkuja syödessä. Kouvolan kohdalla pudotimme Stam1na-Hyrdelle säkin etelä-afrikkalaisia timantteja, jotta herra Taiteilija pysyisi tyytyväisenä ja tuotteliaana. Mieshän innostui suunnattomasti saatuaan säkin olalleen, luuli varmaan raukka saaneensa kaljakassin.

Nite Trainissa hoidimme perustyöstöt ja oitis tämän jälkeen Huviretkeen nauttimaan ateriaa. Jos viime visiitistämme kyseisessä ruokapaikassa kirjoitettiin iltapäivälehtiä myöten, ei tämän kertaisesta jäänyt juurikaan jälkipolville muisteltavaa.

Ja jos nyt ihan totta puhutaan, niin ei koko illasta juuri mitään elämää suurempaa näppeihin tarttunut. Eihän näitä soittohommia saisi työntekoon verrata, mutta kyllä tämä keikka oli sellainen hyvän perusduunarin peruspäivä. Eli mennään paikalle ja tehdään mitä pitääkin tehdä. Ei enempää, mutta ei toisaalta yhtään vähempääkään. Erikoista on myös lappeenrantalainen yleisö, ja sen suhtautuminen meihin ja meidän suhtautuminen heihin. Jotain kummallista siinä on. Ehkä sitä jotenkin häkeltyy kun yleisössä onkin “omaa heimoa”, mutta ei oikein tiedä mitä siitä pitäisi ajatella, vai pitäisikö ajatella ollenkaan. Sitä katsoo peiliin, mutta ei ole ihan varma pitääkö näkemästään ja sitten syyttää peiliä kun naama on vinossa ja turvonnutkin vielä kaupan päälle.

Keikan jälkeen pakolliset piruetit Whc:ssa, ja sitten kelpasikin mennä Lemille saunamökkiin nukkumaan. Eipä juhlaa. Todellista juhlaa oli kuitenkin seuraavana päivänä nautitut Vedyt (savukinkulla tietty!) ja vohvelit Satamatorilla. Voi sitä herkuttelun määrää, ja johan kelpasi naama rasvasta kiiltäen kohti Kotkaa taivaltaa. Osa porukasta oli tosin taas Imatralla, mutta onneksi hekin lupasivat tulla Kotkaan kunhan ehtivät. Jotain kummaa ne siellä Imatralla taitavat puuhailla, pitäisi ilmeisesti antaa poliisille vinkki, että voisivat vähän katsella niiden hippien perään.