Avoin kirje 2.11.2005

Hyvä Kuisma,

olen jo toista tuntia joutunut kuuntelemaan, kun yrität soittaa “Mieli sydäntä syyttää” -kappaletta. Uskon, että kappaleen erikoinen rytmimaailma luo omat sinulle haasteensa, mutta en vain jaksa odottaa enää. Ja puhun nyt kaikkien meidän puolesta.

Olemme nyt tulleet sen tien päähän, jossa meidän on päätettävä jatkammeko vielä toisen tunnin vai jatkuuko soitto määrättömästi. Saunakin on jo lämpiämässä.

Syvällä sisimmässä en tiedä, mikä on mennyt vikaan. Hevi vaatii joskus raakaa ja pitkäjänteistä työntekoa, mutta rajansa kaikella. Halusit ottaa kertosäkeestä kolme ottoa. Viritit kitarasi kesken hyvin kulkeneen pätkän. Kiroilit kun kiilasit säkeistön dempeissä. Tämä kaikki oli meille vielä ihan okei.

Mikä meni vikaan? Emme tiedä kumpi teistä meidät tähän ajoi, sinä vai Miitri. Mitta on täyttynyt, ja joudumme Santun kanssa avaamaan nyt ensimmäiset putelit. Tämä ei ole asia mistä olemme erityisen ylpeitä, mutta et antanut meille vaihtoehtoa.

Kaikkea hyvää sinne tarkkaamoon,

Tuomo
Santtu Marko Janne