Vanhan Aids-juhlissa oli odotettua asiallisempaa. Catering toimi mainiosti ja lätkää tuli screeniltä. Jengiä oli ehkä parisen sataa, eli ei hirveästi paikan valtaisaan saliin. Meidän vuoro meluta oli heti, kun Ville Pusa sai akustisen settinsä päätökseen toisella lavalla. Kontrasti oli siis melkoinen, kun 5150 ja kaverit pääsivät ääneen. Lievähkö tympääntymisemme vastaaavanlaisiin hyväntekeväisyys/promo -keikkoihin kääntyi pikkaisen öveririehumiseksi, mutta meno näytti kelpaavan Kotiteollisuuden äijäin ja Raikon lisäksi muutamalle mullekin ihmiselle. Illan puheaihe oli kuitenkin Petsin tyttöjen öljytyt rintamukset. Kaikennäköistä.