Back to the roots mahdollisimman punk-hengessä oli reissun teema. Koko keikka oli ihmeellinen “kaveripohjalta” -säätö, ja niinpä meitä ei näkynyt ensimmäisessäkään mainoksessa ja “lavakin” oli luultavasti askeettisin missä kukaan meistä on veivannut. Koska asetelma oli ennakoon tiedossa, keskityimme nauttimaan kauniista kesäpäivästä backstagen runsaita antimia nauttien ja tikkaa heittäen. Mokoma-kutsukilpailun muuten voitti yllätyksettömästi Tuomo rutiininomaisella suorituksella.

Itse keikka toi mieleen entisaikain hc-bileet: Vähän retkeilytelttaa kookkaamman teltan nurmilavalla rähistiin laulukamojen ja backlinen voimalla hirveällä raivolla hikeä ja korvia säästelemättä. Vaikka keikasta ei tiedotettu alueella ollenkaan, oli paikalle kuitenkin eksynyt iloksemme muutamia kymmeniä innokkaan oloisia ihmisiä – tietysti Vip-aition Hornan Gorthaurin lisäksi, joka tuntuu mystisesti materialisoituvan ensimmäisen soinnun voimasta aina eturiviin ajasta ja paikasta riippumatta. Ihan kivaa oli ja lisää tällaista ei missään nimessä.