Olipas tuottoisa päivä! Tapailin kahta kappaletta ja sain ne mielestäni oikein hyvään kuosiinkin. Suurin osa päivästä kului kitara sylissä. Nyt laskin jo luutun käsistäni, keitin kahvit ja siirryin takan lämmitykseen. Olin niin uppoutuneena soittoon, että en viiteen tuntiin muistanut syödä enkä lämmittää. Mökin lämpö laski 20 asteesta 15 asteeseen. Enkä huomannut mitään ennen kuin vasta lopettaessani soitannan, kun tajusin hieman hytiseväni. Tämän tuvan lämmityksestä vastaa varaavan takan ohella ilmalämpöpumppu, joka pitää kyllä huolen siitä että lämpö pysyy yllä, mutta kun se humisee melko voimakkaasti, niin joudun sulkemaan sen aina nauhoituksen ajaksi. En sitten muistanut laittaa sitä enää takaisin päälle nauhoitukset lopetettuani. Mutta nyt on taas mukavan lämmin, takkatuli loimottaa kylkeen ja kahvi lämmittää sisäisesti.

Kävin valoisan aikaan kuvailemassa lähimaastoa, mutta taivaan pilvisyys teki kuvista kovin harmaita. Toivottavasti aurinko pilkistäisi vielä ennen kuin nuo komeat tykkylumet tippuvat puiden oksilta, että saisin niistä edes yhden onnistuneen otoksen taltioitua. Jonkun näätäeläimen jälkiäkin havaitsin, mutta enpä tunnistanut niitä tarkemmin. Joitain vuosia sitten näin saukon liukuvan mahallaan mäkistä peltoaukeaa alas. Se jätti hieman samalaisen jäljen, mutta huomattavasti isomman.

Tämä on jo nyt ollut yksi hienoimmista reissuistani ikinä. Niin “työn” kuin loman kannalta. Olen saanut aikaiseksi paljon uutta materiaalia, mutta myös pysäytettyä sisäisen kellon, joka on koko ajan vaatinut tehokkaampaa ajankäyttöä. Nyt ei ole kiire minnekään. Ja kyllä, kyllä täällä viihtyy kauemmin kuin viikon. Viikossa ei miun tahdilla pysty säveltämään kovinkaan montaa kelpo kappaletta. Kuukausi on itselleni mitaltaan aika lailla vähimmäisvaatimus uuden luomiseen, varsinkin kun piipahdan täältä kolme kertaa muuallakin. Ensi viikollakin täytyy käydä Tampereella tekemässä Soundia varten yksi juttu. Jokainen poistuminen mökiltä kaupunkiin kadottaa tunnelman. Ja aina kun tänne palaa täytyy rakentaa ilmapiiri uusiksi. Ihmeellinen on ihmisen mieli, kun se tällä tavalla sopeuttaa itseään vallitsevaan ympäristöön viiveellä.

Omistaja sheivasi traktorilla mökkitien sileäksi, joten huomenaamulla voi kipaista lenkillekin. Edellisestä onkin jo neljä päivää aikaa, ja vieroitusoireita on alkanut jo ilmetä. Nyt rauhoittavien iltapuuhien pariin. Joko kirjan tai X-Men -elokuvan kimppuun. Eli X-Menin. Huomiseen!