Mokoma ”tappaa rakkaansa” Laulurovio-albumilla

Akustinen albumi julkaistaan 18. marraskuuta 

mokoma_laulurovio_rgb_3000x3000Suomimetallin kärkinimi Mokoma astui syyskuussa studioon akustisten soittimien kanssa vailla treenejä ja selkeää päämäärää. Parhaassa tapauksessa sessioiden tuloksena olisi bändin uran toinen tuttuja sävelmiä versioiva akustinen albumi, huonoimmassa taas varsin kalliit treenit.

Päätimme heittäytyä alitajuntamme vietäväksi. Sävellykset olivat jo sähköversioina vahvoiksi todettuja, joten uskalsimme tarttua hetkessä syntyviin sovitusideoihin ja äänittää ne saman tien”, kertoo kitaristi Tuomo Saikkonen.

Oman levy-yhtiönsä turvin bändi piti koko ajan veto-oikeuden siirtää tallenne ö-mappiin, mikäli touhu alkaisi haiskahtaa liikaa ”Some Kind of Monsterilta” – musiikkiterapialta, jonka tuotokset eivät välttämättä merkitse session ulkopuolisille mitään.

Versiointileikki tuotti meille lopulta niin paljon naurua ja onnistumisen hetkiä, että halusimme jakaa ilon myös kuulijoidemme kanssa. Voipi olla, että osa tulkinnoista kohtelee kaltoin alkuperäisiä sävelmiä. Päätimme kuitenkin tietoisesti viedä rakkaat laulumme roviolle kill your darlings –hengessä”, Saikkonen jatkaa.

Laulurovio-albumi julkaistaan 18. marraskuuta. Rohkeiden sovitusten lisäksi albumin sointia rikastuttaa useat vierailijat, kuten hanuristi Netta Skog (Ensiferum) ja juurimusiikkitaituri Ninni Poijärveä. Levyn tuottajana toimi useiden Mokoman albumien taustalta löytyvä luottomies Janne Saksa.

Mokoman ensimmäinen akustinen albumi, Varjopuoli, julkaistiin vuonna 2011.

Varjopuolen julkaisun jälkeen heittämiemme keikkojen myötä löysimme oman ilmaisumme akustisten instrumenttien äärellä. Alkoi tuntua että olisi mukavaa taltioida sitäkin soundia, sillä Varjopuolta tehdessämme olimme vielä hieman ujoina tekemisemme kanssa. Siirrettiin turha varovaisuus syrjään ja muistettiin että loppujen lopuksi kaikki soittimet ovat lyömäsoittimia, myös kitara”, kertoo laulaja Marko Annala.

Mokoma lähtee Laulurovion myötä akustiselle Tuhkatkin pesästä 2016 –kiertueelle. Akustisen Mokoman voi nähdä lokakuun lopulla Helsingin Aleksanterin teatterissa, marraskuussa Espoon Sellosalissa, Tampereen TTT-klubilla sekä Seinäjoen Kaupunginteatterissa. Joulukuussa on vielä Rauman Kulttuurikuppila Brummin vuoro sekä uusintaveto Tampereen TTT-klubilla.

 

Tuhkatkin pesästä 2016 -kiertue:

OSTA LIPUT

ke 26.10. Helsinki, Aleksanterin teatteri

pe 25.11. Espoo, Sellosali

la 26.11. Tampere, TTT-Klubi

su 27.11. Seinäjoki, Kaupunginteatteri

ke 30.11. Turku, Logomo

pe 02.12. Rauma, Kulttuurikuppila Brummi

la 03.12. Tampere, TTT-Klubi

Jätä kommentti »

Jätä kommentti






 

Sähkökatko 2011 -kiertue oli menestys – Sähköisku 2012 -kiertue julkaistu

Suomimetallin kärkinimi Mokoma päätti 16 paikkakuntaa ympäri Suomen kattaneen akustisen kiertueen viime lauantaina Oulun ”Nelivitoseen”. Yhtye lähti kiertueelle pelonsekaisin tuntein, onneksi kuitenkin jo ensimmäisen keikkaviikonlopun jälkeen olo alkoi helpottaa yleisön antaman hyvän palautteen myötä. ”Ihmiset lauloivat ja elivät kappaleiden mukana tavalla, joka väkisinkin sai soittajan liikuttumaan kaiken epävarmuuden jälkeen. Aika moni ihminen tuli kertomaan, että oli alkanut ymmärtää musiikkiamme vasta tämän keikan myötä. Useampi vanha kuulija taas kertoi epäilleensä vahvasti homman toimivuutta etukäteen, mutta saikin yllättyä positiivisesti – vaikka hevilevyt ovat tietenkin edelleen parhaita”, kertoo laulaja Marko Annala yhtyeen kiertupäiväkirjassa.

SÄHKÖKATKO 2011-kiertue starttasi viime lokakuun online casinos lopussa, juuri akustisen Varjopuoli-albumin julkaisun kynnyksellä. Kiertueen edetessä keikat sujuivat jatkuvasti yhä lämpenevissä merkeissä. Keikkapaikat toisensa jälkeen täyttyivät hurmokselliseen yhteislauluun innoittuneista faneista. Yhtyeen ja fanien muodostama synergia vei tunnelman maagiselle tasolle, jollaista ei tuskin ole edes Mokoman sähköisillä keikoilla koettu. Yhtye päätti kiertueen viime lauantaina Ouluun tyytyväisenä: ”Alun pelonsekainen ahdistus on vaihtunut onnen tunteisiin ja haikeuteen kiertueen päättymisestä. Toisaalta, aika nastaa on tarttua jälleen sähkökitaraankin”, Mokoman toinen kakkoskitaristi Tuomo Saikkonen pyörittelee.

Joululomien jälkeen Marko vetäytyy jälleen syvälle metsään Näsijärven rannalle rakentamaan jatkoa Sydänjuuret -albumille, joka möi kultaa ja valtasi albumilistan ykkössijan heti julkaisuviikollaan. Keväällä Mokoma tarkistaa laivan maadoitukset Radio Rockin –risteilyllä sunnuntaina 12. helmikuuta sekä kytkee Suomeen sähköt viidellä maahan osuvalla iskulla:

SÄHKÖISKU 2012
pe 30.03. Lahti, Finlandia-klubi OSTA LIPPU
la 31.03. Tampere, Klubi OSTA LIPPU
to 5.04. Jyväskylä, Lutakko
pe 6.04. Helsinki, Tavastia-klubi OSTA LIPPU
la 7.4. Salo, Keikkamesta

Kommentit

21.12.2011 15:15 / Vieras

Mokoman toinen kakkoskitaristi? :O

21.12.2011 15:32 / Vieras

ja missä turku? mitäs kummaa? ehkä yhteiskeikalle stam1nan poikain kanssa?

21.12.2011 15:42 / Vieras

Banjot naftaliiniin, kiitos nam.

24.12.2011 05:43 / Vieras

Hyvää Joulua ja Vielä parempaa Uutta Vuotta koko Mokoman tiimille!!! T. Tonttutyttö

24.12.2011 23:34 / Mobiilivieras

Vaikka joulusta en varsinaisesti perusta, niin mainio “lahja” tuo kevään minikiertue. Muuta parhautta: pari päivä lomaa, Lontoo ja Top Gear…

1.01.2012 01:40 / Vieras

laitoin muutaman 720p videon sähkökatko kiertueen DOMin keikalta youtubeen http://www.youtube.com/user/Kagemusha84/videos, jos haittaa niin laittakaa viestiä niin toki ne sieltä poistelen, penteleen hyvä kiertue <3

10.01.2012 18:21 / Vieras

Hei kiitos tiskiharjasta Tampereella! Nähään maaliskuussa klubilla!

27.01.2012 16:43 / Vieras

Toivottavasti Turkuun päin kerkeätte, kyllä Turunkin Klubille jotain silmäniloa tarvitaan!

5.02.2012 12:27 / Vieras

Jos kainona pyyntönä saapi toivoa niin mahdollisimman vähän ballaadi-osastolta biisejä. Kuusaa, Marras, Uni saa tulla ja muut on ihan kivoja mutta tuo akkarikiertue ikäänkuin täytti tuon herkän puolen kupin toviksi. Ei mulla nyt muuta. Sori.

8.02.2012 10:58 / Vieras

Tulukaa Ouluun ku on ikävä ja pelottaa.

Jätä kommentti »

Jätä kommentti






 

Kokemäki

5.11.2011 Kokemäki, Stadium Live Club

Marraskuun ensimmäisenä viikonloppuna Sähkökatko-kiertueella on vain yksi keikka. Näin lyhyeeseen rypistykseen saattaa olla vaikea herätä, joten päätän lähteä keikalle alkupisteen eli Helsingin kautta, vaikka Kokemäelle pääsisi Tampereelta suoraan bussillakin. Perustelen valintaa kotijoukoille sillä, että tarvitsen Heilimon Jarkon naurua. Siitähän Jarkolle maksetaan. Tai virallisesti tietenkin valojen tekemisestä, rumpujen kasaamisesta, roudaamisesta et cetera et cetera.

Junamatka Tampereelta Helsinkiin sujuu aikataulussa. Olen suunnitellut tekeväni rästiin jääneet hommat ja tätä varten olen varannut paikan työskentelyhytistä. On kolumnia, tusina vastaamatonta mailia ja pari sanoittamatonta säkeistöä. Saan päivitettyä fantasiajääkiekkojoukkueeni rosterin.

Perillä Nosturilla tervehdin Herra Ylpön ja Ihmiset, jotka lainaavat treenikämppäämme harjoitellakseen ensi kertaa uuden basistinsa Janne Joutsenniemen kanssa. Bassotaiteilija vitsailee soitinarsenaalillemme, joka muistuttaa enemmän siltä kuin se olisi kyhätty kasaan pikemminkin jotain saaristolomaa kuin keikkaa varten. Joku instrumentti muistuttaa pallogrilliä, toinen taas minibaaria. Hyvät naurut heti alkuruudussa. Kannatti tulla Helsingin kautta!

Allamme on uusi sprintteri, sillä eihän näin lyhyttä siirtymää kannata täyspitkällä vakiobussillamme ajaa. Lähinnä koulukyyti- ja inva-ajossa oleva paku ei haise lainkaan rock’n’rollilta. Vielä. Onneksi ratin taakse asettuu tutusti Roope, ja hetikohta autokin alkaa tuntumaan asianmukaisemmalta. Rollon lisäksi bussiin istuu yhtyeemme taustajoukoista tutut naamat KK ja Rääpäle. Mutta missä Jarkko? MISSÄ JARKKO!?! Saan kuulla Jarkon valinneen Kokemäen kokemisen sijaan islanninponiratsastuksen. Olen mykistynyt. Kuisma toteaa lakonisesti, että nyt kukaan ei naura jutuilleni. Sen sijaan minulle tullaan varmasti nauramaan. Muistan koulukiusausajat. Vietnam flashback.

Matkaamme yhden pysähdyksen taktiikalla. Pahennusta herättämme huoltoasemalla, kun vanhempi naishenkilö säikähtää ryhmämme nähdessään todeten: “No johan on markkinat kun kaikki maailman pirut on koottu samaan kasaan”. Tunnen olevani vaarallinen. En olekaan pitkään aikaan kokenut moista. Viimeeksi olin vaarallinen yläasteella kun ajoin polkupyörällä ilman käsiä pitkin Penttiläntietä ja vedin vanhainkodin alamäen mutkassa nokkospuskaan. Kyseessä oli liikenteen vaarantaminen.

Stadium Live Clubissa saamme tarkastaa äänet aivan rauhassa. Kulutamme touhuun kolmisen tuntia. Soitamme soundcheckissä puolet setin kappaleista. Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty. Soittokuppila on todellinen yökerho, sillä yleisö pääsee sisään vasta yhdeltätoista. Dj soittaa jopa rokkikappaleita, yleensähän maakunnissa on totuttu kuulemaan lähinnä Haddawayta. Keikan jälkeen tosin joko dj vaihtuu tai palaa ruotuun, sillä Baby Don’t Hurt Me kuullaan ainakin kahdesti.

Keikka menee hyvin. Yleisön vastaanotto on lämmintä. Koko akustisen touhumme mielekkyys testataan tällaisissa paikoissa. Mikäli yleisö löytää paikalle myös suurten asutuskeskusten ulkopuolella, olemme onnistuneet. Taisimme siis niin tehdä, sillä useampi sata kuulijaa saapui paikalle kannustamaan. Ei ole helppoa soittaa puolenyön jälkeen hiljaa ja herkästi nousuhumalaiselle yleisölle, jonka tekisi mieli tampata jalkaa lattiaan ja viskoa nyrkkiä ilmaan. Varmasti joku myös pettyi, mutta suurin osa näytti viihtyvän. Jotkut vaikuttivat jopa liikuttuneilta. Ainakin soittoniekat sitä ovat, sillä onhan osamme onnekas kun saamme illasta toiseen musisoida haluamallamme tavalla saaden vielä yleisön sympatiat puolellemme. Onnellisuuden lisäksi koen kiitollisuutta.

Keikan jälkeen tunteet kuitenkin myllertävät. Pateja näissä akustisissa keikoissa jää piippuun aika lailla. Sähköisen keikan jälkeenhän puhti on täysin kadoksissa ja olokin toisinaan kuin maratonin jäljiltä. Kaikkensa voi antaa niin monella tavalla, mutta kun on tottunut vuosikausia keikkakokemuksen olevan fyysinen tapahtuma, on vaikea hyväksyä vastakkaista. Takahuoneessa kuullaan suoraa huutoa ja tavaroitakin potkitaan. Kielteisiä tuntemukset eivät silti ole, keikkahan meni hyvin. On vain pakko saada kehoon jäänyt energiaa purettua.

Hieman lyhykäiseltähän tällainen yhden keikan viikonloppu tuntuu, onneksi seuraavaksi on vuorossa taas normaali kahden keikan ponnistus. Mikkelissä ja Kouvolassa nähdään!

Kommentit

1.05.2012 22:13 / Vieras

JOITTE SIT MOTELLISTA MUN MEHUT VITUN HOMOT

Jätä kommentti »

Jätä kommentti






 

Joensuu, Kuopio

Monta kertaa on jo tuntunut siltä, että akustinen projekti on liikkeelle työnnetty juna, jota ei enää saa pysäytettyä, eikä kyydistäkään enää uskalla hypätä.

28.10.2011 Joensuu, Kerubi

Keväällä ja aiemminkin hajanaisissa tilaisuuksissa soitetut akkarikeikat olivat niin antoisia sekä meille että yleisölle, että seikkailu akustisessa maailmassa vaati jonkinlaisen pysyvän jäljen yhtyeen historiankirjaan. Tällaiseksi merkinnäksi päädyimme tuottamaan akustisen kokoelma-albumin nimeltä Varjopuoli. Levyn julkaisuun on tätä kirjoittaessa enää muutama päivä. Jännittää.

Idea akustisesta Mokomasta on kirvoittanut innostuksen lisäksi hämmentyneitä ja kriittisiä kommentteja jo ennen albumin julkaisua. Studiorupeaman puolivälissä iskenyt epävarmuus hälveni albumin masteroinnin myötä, mutta on palaillut jälleen julkaisupäivän lähestyessä. Niinpä ensimmäiseen keikkaviikonloppuun kasautui aikamoiset paineet. Mikäli ihmiset eivät tulisi paikalle ja tai jos settimme olisi kuuntelukelvoton, edessä olisi pitkät kiertueviikot ennen joulua.

Sähköiselle Mokoma-keikalle valmistautuessa fiilis on samankaltainen kuin olisi nousemassa kamppailukehään. Adrenaliini virtaa, ja taustalla on pelonomainen tunne siitä, että todennäköisesti taas sattuu jonnekin: korviin, niskoihin, käsiin. Akustiselle keikalle valmistautuminen on taatusti erilaista – mutta minkälaista? Tätä alettiin harjoitella Joensuussa.

Saavuimme kiertueen ensimmäiselle keikalle Joensuun uuden Kerubin suureen saliin. Kuulimme lupaavia ennakkomyyntilukemia, joten yleisömäärää ei ainakaan tarvinnut jännittää. Saimme keskittyä täysin harjoittelemaan akustisen lavasetin rakentamista.

Soundi saatiin ruuvattua siedettäväksi niin lavan kuin salin puolellakin, vaikka haasteita riitti. Biiseissä on valtavasti 32Red offers a wide range of gaming products including 32Red roulette on line , 32Red Poker, 32Red Online Bingo and 32Red Bet. dynamiikkaa, mikä tekee toimivan kuuntelun rakentamisen vaikeaksi. Kaikki kuuluu joko liian hiljaa tai liian kovaa. Korvamonitoreita ei uskallettu vielä ekalle keikalle vuokrata. Ehkä sitten jatkossa.

Lavalle nousemista edeltävät rutiinit pysyivät yllättävän samanlaisina kuin ns. normikeikoillakin. Jumppaaminen ja fyysinen lämmittely ehkä jäivät vähemmälle. Ja tukan kastelu. Nyt ei ollut pelkoa fyysisestä kivusta, henkisestä kylläkin.

Porukkaa saapui paikalle selvästi odotuksia enemmän – täysi salillinen, n. 350 maksanutta sai todistaa neitsytmatkaamme.

Oli helpotus huomata, että jengi suhtautui seikkailuumme ymmärtäväisesti. Suurin osa tehokeinoistamme – volyymi, fyysisyys, tempo – oli riisuttu pois, mutta silti kuulijamme antoivat esitykselle mahdollisuuden. Reaktioista päätellen valtaosa myös sai jotakin irti keikasta. Arvaus siitä, että kappaleemme aukeaisivat uudella tavalla akustisessa muodossa ei ollut aivan tuulesta temmattu. Muutama ihminen poistui kuulemma pettyneenä kesken keikan. Tätä osasimme odottaa. Ihme, että lähtijöitä oli vain muutama.

Teknisesti ottaen keikka sujui ensimmäiseksi kerraksi hyvin, mutta parannettavaa jäi vielä paljon. Lähdimme hakemaan parannuksia paikallisesta musiikkiliikkeestä heti aamusta. Mukaan tarttui pedaaleja ja kassillinen muuta sälää, joilla pyritään tekemään soundista astetta hallitumpi jo seuraavalle keikalle.

29.10.2011 Kuopio, Henry”s Pub

On hassua tulla akustiselle keikalle paikkaan, jossa on soittanut toistakymmentä sähköistä keikkaa. Eilinen keikka antoi kuitenkin jo sen verran itsevarmuutta, että emme antaneet kummallisen asetelman hämätä.

Myös Henkkaan oli myyty ennakkolippuja erinomaisesti, joten pahin ahdistus yhtyeen uran tuhoamisesta alkoi helpottaa.

Täytyy olla kiitollinen kuulijoistamme, jotka ovat antaneet yhtyeen kokeilla ja sekoilla musiikin parissa vailla sen kummempaa suunnitelmaa ja järkeä. Sydänjuuret –albumin jälkeen olemme ärsyttäneet mm. Petri Nygård –yhteistyöllä, Markon Haloo Helsinki –biisillä ja nyt tällä akustisella levyllä oikein huolella. Näistäkin huolimatta kuopiolaiset täyttivät Henkan paitsi pääluvun puolesta, myös loistavalla meiningillä.

Ihmiset lauloivat ja elivät kappaleiden mukana tavalla, joka väkisinkin sai soittajan liikuttumaan kaiken epävarmuuden jälkeen. Aika moni ihminen tuli kertomaan, että oli alkanut ymmärtää musiikkiamme vasta tämän keikan myötä. Useampi vanha kuulija taas kertoi epäilleensä vahvasti homman toimivuutta etukäteen, mutta saikin yllättyä positiivisesti – vaikka hevilevyt ovat tietenkin edelleen parhaita. Pettyneitäkin varmasti oli, mutta tyynesti taisivat tilanteen ottaa vastaan.

Lavakuuntelu oli edelleen haastava, mutta muutamaa biisiä lukuun ottamatta taisimme suoriutua urakasta kelvollisesti.

Nyt junasta ei enää tee mieli hypätä, vauhtiakin saa olla mieluusti vielä enemmän. Bändi alkaa olla valmis seuraavan sähköisen albumin rakenteluun, mutta sitä odotellessa tämä akustinen seikkailu on mitä inspiroivin kokeilu.

Thanks for listening.

Kommentit

5.11.2011 00:04 / Vieras

sopivasti herkää ja rokkia, näin se vaan on patoutuneenmankin mokomamätön kannattajankin sydän paikallaan..

Jätä kommentti »

Jätä kommentti






 

Kysyttyä

Moi pojat! Mie oon ajatellu ottaa tässä joskus lähitulevaisuudessa Mokomaan liittyvän tatuoinnin… Haluaisin kuitenkin ennen idean toteuttamista tiedustella kantaanne asiaan, tai siis lähinnä, että suotteko luvan siihen? Tatuointi ois henkilökohtaisesti merkittävä, koska Mokoma on miulle hyvin tärkeä bändi ja iso osa elämääni, ja samalla se tietenki ois kunnianosoitus teitä kohtaan. Ja lupaan teettää sen jossakin laadukkaassa ammattitaitoisessa paikassa. Eikä tämä todellakaan ole mikään hetken mielijohde, vaan olen pohtinut asiaa yli puolitoista vuotta. Kiitos etukäteen vastauksesta, ei miulla nyt just muuta. Paitsi että, työ olette kultaisia (ja mie oon hullu).
-E-

Ota toki, jos siltä todella tuntuu. Pirisen piirroksia on nähty nahkaan taltioituina jo useita, ja hienostihan ne tuohon tarkoitukseen sopivat.

Vai oikein ‘ansioitunut’  akustiikkamies Mierolainen. Nyt kyllä ei ole onnistumisen kertoimet kohdallaan. Enemmän uusia biisejä. Ja ne blingblong bongorummut pois levyltä muuten ei tuu mitään.

Eiks ne blingblong -hommat ole enemmänkin hiphoppareiden heiniä? Niin, ja Jarkko on paras.

MTR vitti jee! Olipa taas parasta, vaikka ääni oli jo edellispäivinä huudettu pois ja niska sekä selkä tekivät ankarasti välikuolemaa. Silti vähän riehutti, rällätti and. Tai aika paljonkin. Ja mitä nyt yhestä kaatosateesta, kerrankos sitä. Ainoa keikki minkä teiltä tänä kesänä näin/tulen näkemään, ja kyllä kannatti! Jee!

Sen verran märkä ja hyinen oli keli, että tunnelman lämpöisyys pääsi yllättämään. Keikkahan oli mainio!

Iskeekö In Flames? Jos iskee niin mitä mieltä ootte uudesta lätystä?

Whoracle ei vissiin ole ihan uusin? Hyvä se kuitenkin on.

Moimoi pojjaat! Ajattelin ottaa kankkuuni Mokoma aiheisen tatuoinnin Ville Pirisen tyylillä – kohta on jonkin sortin kukko tän plikan pyllyssä!

Taas on Pirisen taiteet päin persettä!

Tuomolle synttärionnittelut jeejee!

Oikein hyvää synttäriä Saikkoselle!

Kiitti.

Mitä suunnitelmia teillä on juhannukseksi?

Himoksessa rokattiin torstaina kuin peijoonit. Ilman monitoreja ajeltiin, mutta hauskaa oli! Loppujuhannus vietettiin tahoillamme ja tavoillamme. Mökkeilyä, saunomista ja grillailua ainakin oli kuuleman mukaan ohjelmassa – yllättäen.

milloin teiltä tulee uusi albumi??

Akustinen kokoelman tapainen on luvassa loppuvuodesta. Seuraavaa sähköistä levyäkin varten alkaa olla liuta melko rajuja ideoita erilaisilla tallentimilla. Sen verran keskeneräinen tuo projekti kuitenkin on, että aikataulusta ei uskalla vielä sanoa mitään.

Marko, Iltalehdestä juuri luin että et siedä humalaisia. Enkö saa enää tulla keikoillenne, jos olen nauttinut alkoholia? Ovatko humalaiset faninne ihmiskastin alinta paskaa? =)
Terveisin Vihainen Juoppo

Iltapäivälehtien otsikot kannattaa tosiaan aina ottaa kirjaimellisesti. Aika hyvin tuo on bändikavereitaankin sietänyt jo toistakymmentä vuotta.

Kiinnitin huomiota tässä lehtijutussa tuohon kuvaan:
http://www.iltalehti.fi/viihde/2011061913918632_vi.shtml?fb_ref=flb&fb_source=home_oneline
Onko Marko Annalalla tatuointi päässään?

On sillä.

Huomenna Silmäterä Myötätuulessa!

Ei irronnut, sori.

Mikä on kun ei taidot riitä, mikä on kun ei onnistu !?

Martti-setä auttaa.

Oletko Marko mystikko?
Kysyy Sipe

Muutamat mystiset tempaukset eivät vielä taida tehdä “mystiikkaa harjoittavaa henkilöä”.

Mökkiradio soitti mulle Hei hei heinäkuun, ja mun elämä muuttui äkillisesti paremmaksi. Kotona piti tarkistaa, että mikäs bändi tälläinen on. Ja kyllähän löytyi paljon hyvää musaa! Komeitakin ootte vielä, ja levyissä on hienot kannet. Että kiitos kaikesta tästä.

Nastaa!

Voisiko painattaa lisää niitä vanhoja, reilu 7 vuotta sitten näkyneitä t-paitoja joissa oli hopeinen Mokoma-logo ‘ehjällä’ fontilla?
Nimittäin oma paita on jo niin reikäinen, että se alkaa kelvata jo lahnaverkoksi.

Ahaa, alkuperäinen “Classic” -malli. Laitetaan harkintaan!

Rässiliivini kaipais selkälippua…Nyt kun teille on tullut muutenkin uusia tuotteita, niin olisko ihan mahdotonta saada selkälippukin valikoimaan?

Samalla vois teettää hikinauhoja, myös ranteisiin! Ei vaan, merkkarimiehet miettikööt selkälippumahdollisuutta.

Provinssissa akustinen setti sen normivedon lisäksi. Ja tämä ei ole toivomus vaan VAATIMUS!

Hitto, kun emme itse päässeet laatimaan festarin ohjelmaa. Ehkä ensi kesänä!

Veitte Saunassa miut aivan uusiin ulottuvuuksiin, aivan mahtava keikka! Ja Tuomo vallotti miun sydämen kitarallaan!

Mulla on kyllä hienoja kitaroita.

Oli ihan järisyttävän hyvä keikka eilen Saunassa! Olen kuunnellut teitä jo pidemmän aikaa, mutta vasta nyt sain mahdollisuuden tulla katsomaan teitä livenä, ja kyllä todellakin kannatti. Harmi vaan että 45 minuutin soittoaika on täysin anaalistaa. Ostin sitten teidän paidankin ja huomenna äxään osteleen muutama teidän puuttuva levy. Kuopiossa nähdään taas ja kiitos mahtavasta keikasta (:

Kolmessa vartissa tulee tosiaan kiire saada vanhat dieselit käyntiin. Mutta ihan hyvinhän se meni, Acceptin kilpalaulannasta huolimatta.

Lukevatko Mokoman pojat kirjoja?

Toki. Kyllä me sen verran vanhanaikaisia ollaan.

NHL-finaalit käynnissä. Vancouver vai Boston? Kumman puolelle kuppi kallistuu siellä päin?

Yhtenäistä kantaa ei tainnut olla. Mulle kävi ihan hyvin tuo Bostonin voitto.

En jaksais yhtää odottaa että pääsee taas kattelee ja pittaamaan á la mokoma@myötätuulirock. Ja muistaa jätkät vaihtaa kalsarit säännöllisesti 🙂

Siellä myllättiin. Ilman kalsareita. Käsittämättömän seksikkäästi.

Miulla on pelko liittyen teidän ikään. Tehän alatte olla kohta vanhoja, odotan pelolla aikaa kun keikkarundilla juottekin kaljan sijaan piimää ja levy-yhtiöstä tuleekin Tekari records. Marski joutuu esiintymään kävelykepin kanssa ja eturivin tyttöjen tissit alkaa roikkua.

Vanheneminen on tosiasia, mutta tissejäkö sie sinne keikoille tulet katsomaan? Eikös niitä ole nykyään internetissäkin?

Eikö muka Ruisrockkiin ollenkaan!?! Viime vuoden keikka oli siellä mahtava ja ikimuistoinen: helteitä/aurinkoa vilvotettiin vesisuihkulla orkesterin paukuttaessa metallia!

Viime kesänä oli niin kuuma, että se ei ollut enää edes hauskaa. Veteläksi meni. Ruisrockiin ei käynyt kutsu tänä vuonna, toivottavasti taas joskus!

Kiitos Mokoma House Of Rockin keikasta Kouvolassa.
Työ ootta parhaita!!!!

Kiitos Mokoma! Kiitos Kouvolan keikasta! Ihan mahtava meininki!!! Olette iha mahottoma rakkaita! 🙂

Kiitos, kivaa oli!

mikä ompi tein paitamyyjän nimi? 🙂

Riekale aka Rääpäle aka Roikale aka Ryökäle aka Oloasu aka Osolanus.

Näin Santun Lappeenrannan torilla 4.6! Vai oliko se täydellinen kaksoisolento?

Myö oltiin Kouvolassa silloin. Muistaakseni myös Santtu.

Miksi ihmeessä löysin Mokoman vasta äskettäin? Musiikkinne hipoo täydellisyyttä. Kaiken lisäksi te olette aika suloisiakin.

Suloisia? Löysit meidät viime tingassa.

Osaatteko mitenkään ruotia eroja akustisen ja tavan keikan välillä? Onko esimerkiksi valmistautuminen merkittävissä määrin erilaista tai keikan jälkeinen (tai aikainen) tunnelma, onko siinä isoa eroa? Jäi vaan mieleen siitä rokkiristeilyn vedosta että jotenkin omituista oli vaan istuksia drinkki kourassa krapulaa parantamassa ja äijjät soittaa akustisesti … ei yhtään sama olo ku normikeikalla.

Valmistautuminen on hyvin samanlaista – jännitys, keskittyminen, kaikki. Sähköistä keikkaa määrittää fyysisyyden ja metelin tuottama adreaniilihumala sekä varsin estoton vuorovaikutus yleisön kanssa. Akustisella keikalla olo on aavistuksen sisäänpäin kääntyneempi. Kappaleiden tunnelma ja soiton sävyt painottuvat. Yleisöä on vaikeampi lukea kuin sähkökeikalla, mutta vuorovaikutus on vähäeleisyydestä huolimatta yhtä tärkeää. Keikkakokomukset ovat siis hyvinkin erilaisia, mutta kuitenkin yhtä antoisia.

Kommentit

28.06.2011 14:10 / moksumamma

Rannehikinauhat multa jo löytyy :). Mites noita merkkarimiehiä vois asian(selkälipun) tiimoilta lähestyä vai meneekö viesti tätä kautta perille?Tiedän, että lippuihin olisi kiinnostusta enemmänkin eli ainakin 2 ostajaa olisi jo 🙂 eikös se jo riittänekin 🙂

28.06.2011 15:29 / moksumamma

Ai Tuomollakin on synttärit näin kesäkuussa Jannen lisäksi..myöhästyneet onnittelut täältä suunnalta Tuomolle! Onkos se Kuisma sitten myös tätä hyvää 1975 ikäluokkaa kuten allekirjoittanutkin vai joko se on syntynyt edellisenä vuonna, kun Kuisma on kuulemma puolisen vuotta Tuomoa vanhempi 🙂 Tarkalle menee…

28.06.2011 16:02 / Vieras

En mie tissejä sinne tule katsomaan, omatkin kun löytyy!

1.07.2011 12:51 / Vieras

Ajattelin viettää syntymäpäiväni teidän keikalla 28.7. Turun Klubilla. Can’t wait!

27.08.2011 22:09 / Vieras

Termoos!! olis kyselly semmosta jannelta et mistä sais ostettuun nuit Meinl:in peltejä? on nimittäin aika piru maukkait, muttako ei oikee tahdo tietää mistä löytis niiku suomesta? itte ostellu Jyväskylän Musikantista, mut itte oisin kiinnostunu nyt tuosta Generation X Crash:ista! siis siitä ei safari vaa ihan perus : ) eikä china crashia! että jos voisit neuvoon jotai! nii olisin toodella onnellinen vastauksesta!! Terveisin: Helekutin kateellinen fanis! 🙂

Jätä kommentti »

Jätä kommentti






 

Copyright © Mokoma & Sakara Productions 1999-2013. Kaikki oikeudet ja osa pahiksista pidätetään.