Tämän reissun aikana tuli sellainenkin ajatus mieleen, että Turun alueen uudeksi maakuntalauluksi pitäisi vaihtaa Panteran kappale Fucking Hostile.

Kova ehdotus vaatinee perusteluja. Hurlumhei-pääsiäinen Turussa alkaa jo torstaina, kun Janne, Kuisma, Tuomo ja Mokoma-Crew – eli Santtu – saapuvat kaupunkiin nauttimaan suurimman esikuvansa ja innoittajansa Entombedin keikasta. Pelkästään viihteellä ei reissussa kuitenkaan olla, sillä Kuisma ja Tuomo olivat edellisenä viikonloppuna lupautuneet tekemään yhtyeestä fanihaastattelun Sue-lehteen.

Perjantai, Entombed

Säätämöllä dynaaminen kitaristikaksikko saa kunnian haastatella ruotsalaisen keuhkolaulun lanseerannutta L-G Petrovia sekä bassomestari Jörgen Sandströmiä -tästä kohtaamisesta enemmän Suen sivuilla lähitulevaisuudessa.

Keikka starttaa vastustamattomasti Chief Rebel Angel -kappaleella ja Mokoma-nelikko löytää itsensä luonnollisesti eturivistä. Ensimmäinen vihamielisyyden osoitus tulee naisihmisen taholta, joka väittää aggressiivisin sanakääntein Kuisman läikyttäneen hänen tuoppinsa. Kuismalla ei ole kesken Enskan vedon aikaa syventyä keskusteluun tapahtumien kulusta, vaan herrasmiehenä hän tarjoaa neidolle uuden juoman.

Pari biisiä myöhemmin Tuomo johdattaa tanssiryhmän helvetistä Alexin puolelle lavaa paremman meiningin toivossa. Hakeudumme lavan edustalle heavy-keikalle ominaisesti fyysistä kontaktia välttelemättä. Mutta. Naispaholainen on eturivissä seurueineen siemailemassa juomiaan kuin coctail-kutsuilla konsanaan. Neito huomaa Kuisman, päässä napsahtaa ja hysteerinen huutaminen alkaa. Nainen ottaa tiukan otteen hölmistyneen Kuisman hiuksista ja napauttaa kitaristia nyrkillä kasvoihin. Paikalle lennähtää tytön poikaystävä (otamme osaa..) tuijottelemaan toisaalta uhkaavasti, toisaalta selvästi hämmentyneenä tilanteesta. Jostain saapuu vielä kaveri rauhoittelemaan “tilannetta”. Seurue vetäytyy taka-alalle – vihdoin saamme nauttia keikasta. Viimeisten biisien aikana aiemmin sovittelijan roolia vetänyt kaveri hyökkää korostetun aggressiivisesti Kuisman ja Tuomon väliin riehumaan minkä homottelultaan ehtii. Riidanhaastamiseksi moista kutsuttaisiin Etelä-Karjalassa. Kaveri kuitenkin väsähtää heilumiseensa ja tilanne raukeaa.

Iltaa jatketaan ruotsalaisten toverien ja ystävällismielisten turkulaisten kanssa rauhaisissa tunnelmissa auringon nousuun.

Lauantai

Paistattelemme päivää Turun kauniissa keskustassa kävellen. Rauhan rikkoo vain vihamielisen kaverin aggressiivinen käyttäytyminen Aurajoen kupeessa. Emme välitä, olemme jo karaistuneet.

Saavumme Kårenille, jossa Niskalaukauksen bussi ja Hessun Toytota jo odottavatkin. Sali on kaikuisa, ja checkissä saundia ei meinata millään saada kohdalleen. No, toivotaan että ihmismassa demppaa.

Soittoaika on kuitenkin liian aikainen johtuen kolmen bändin illasta ja aikaisesta sulkemisajasta. Setin alkaessa jengi on suurimmaksi osaksi vielä jonossa joko ulkona tai baaritiskillä, mikä turhauttaa pitkästä matkasta saapunutta esiintyjää. Lämmitettävä yleisö on ensimmäisten biisien aikana niin kylmää, että soittajaa meinaa paleltaa. Ei meinaa soitto kulkea. Vituttaa. Tuomo huutaa äänensä paskaksi silkasta vitutuksesta. Jengiä kuitenkin valuu koko ajan sisään. Loppusetin nopeat biisit tuntuvat herättävän sekä soittajan että yleisön. 15 minuuttia setin päättymisen jälkeen sali on täynnä. Harmittaa.

Loppuilta Kårenilla kuluu rattoisasti T-paitoja kaupitellen ja Viikatetta sekä Niskalaukausta diggaillen. Tuomo ja Kuisma urpoilevat jälleen eturivissä. Yö jatkuu vielä luvattoman pitkään. Vihamielisyydestä ei kuitenkaan ole enää merkkiäkään, päinvastoin. Tuhannet kiitokset isännille, mm. Jaskalle, Juusolle ja Antonille.