26.7.2009 Sonisphere-risteily, Pori-Helsinki

Välipäivä-lauantai / Sonisphere

Meidät oli buukattu Sonisphere-risteilyn yökerhobändiksi. Keikkamme oli kuitenkin vasta sunnuntaina varhain iltapäivästä, joten meille jäi kokonainen päivä laatuajan viettoon hyvien ystävien kanssa. Onneksi meidän ei kuitenkaan tarvinnut yrittää viihtyä aivan keskenämme, sillä meille oli järjestetty pääsyliput seuraamaan Metallicaan bändin 65000 läheisimmän kaverin kanssa.

Sonispheressä esiintyi myös Mastodon, joka on ainakin Santun ja Jyrkänen69:n lempparibändejä. Sitä ei kuitenkaan ehditty näkemään, sillä Harjavallan paikallishotellin terassilla oli niin hyvä meininki. Lopulta jotakin festariseuruetta kuskaamassa ollut keikkabussimme kaartoi pihaan ja vei meidät Poriin. Totesimme kuitenkin olevamme levon tarpeessa, joten päätimme käydä laivalla asettumassa taloksi.

Kävi pian selväksi, että artistista pidetään laivalla oikein hyvää huolta. Meistä jokaiselle oli varattu henkilökohtainen premium-luokan hytti ylimmästä kerroksesta. Bäkkärinä toimi sviitti, jonka jääkaappi oli ladattu täyteen herkkuja, joita kelpasi siemailla valtavalla terassilla.
, l
Rentoutumisen jälkeen suuntasimme Kirjurinluodolle katsomaan vanhan esikuvan edesottamuksia. Metallican setti oli rakennettu kädenojennukseksi faneille. Batterylla homma lähti mukavasti liikkeelle. Hetfield ja Trujillo olivat loistoiskussa, mutta Kirka ja Lasse olivat todennäköisesti koululaisten bändikerhon vetäjän painajainen. Yritäpä nyt noinkin ala-arvoisten soittosuoritusten ja toisaalta tuollaisen menestyksen jälkeen vakuuttaa nuori muusikonalku soittotaidon ja harjoittelun tärkeydestä. Viikkoa myöhemmin nähty Madonna käy myös vastaavasta esimerkistä. Tai kuka tahansa Mokoman jäsen. Rokkihommissa ei soittotaito juuri korreloi menestyksen tai ylipäänsä merkittävyyden kanssa.

16-osa basarikompeista viis, hemmetin hauskaa oli. Keikka oli kuitenkin elämys. Lähdimme Enter Sandmanin aikoihin suunnistamaan takaisin laivalle, jossa nautiskeltiin yökerhossa 80-lukulaisista drinkeistä ja metalliklassikoista. Ei hassumpi risteilykokemus!

Keikka-sunnuntai / risteily

Aamu koitti joillekin meistä hyvin nukutun yön jälkeen, joillekin taas ei niinkään. Soundcheckin alkuun saatiin paikalle reilu puolet bändistä, mutta saapuivatpa unikeotkin niin, että ehdimme vetäistä porukalla yhden kipaleen. Vastoin ennakko-odotuksia, puitteet tuntuivat oikein hyviltä.

Täysi mysteeri oli, miten risteilyvieraat jaksaisivat nousta mäiskettä kuuntelemaan edellisen päivän hevi- ja juomamaratoonin jälkeen. Juuri ennen keikkaa sali vielä kumisi uneliaana ja puolityhjänä, mutta alkunauhan pärähdettyä soimaan haamut pelmahtivat jostain paikalle. Ensimmäisen biisin käynnistyessä salissa oli toistatuhatta ihmistä ja lavan edessäkin sellainen määrä innokkaita, että aito livetunnelma oli valmis.

Keikka ei ollut soitannollisteknisesti mikään unelmaveto, mutta fiilispuolella tehtiin taas jonkinlainen ennätys. Jaksamme yllättyä kerta toisensa jälkeen ihmisten innostuksesta ja välittämisestä. Olemme onnekkaita paskaisia.

Lounaan ja saunomisen jälkeen oli aika jättää taakse taas yksi ikimuistoinen viikonloppu. Kiitos jätkät, Maj Karma, Sonispheren ja laivan porukat, kiitos yleisö!

Jätä kommentti »

Jätä kommentti






 

24.7.2009 Karmarock, Harjavalta

Maj Karman kollegoiden järjestämässä kyläjuhlassa meidän olisi pitänyt käydä jo aikoja sitten. Aikataulut, hinnat tai planeettojen asennot eivät vain ole kohdanneet suotuisalla tavalla ennen tätä kesää.

Aivan leppoisinta kuvaa sympaattinen festari ei kuitenkaan tänä vuonna antanut itsestään. Syy oli vain ja ainoastaan suomalaisen kesäsään, joka tarjoili katkeamatonta vesisadetta aamusta iltaan. Tämä ei onneksi taivuttanut harjavaltalaisia jäämään kotiin, vaan paikalle saapui liki 2000 ihmistä, mikä on oikein hyvä määrä. 30 kilometrin päässä soittaisi seuraavana päivänä myös muuan Metallica, joten kysyntää kesäviettäjien rahoille oli taas ihan tarpeeksi.

Keikkaa odoteltiin sateelta suojassa evästeltassa. Kuulumisia vaihdettiin pitkästä aikaa mm. Martikaisen Jarkon ja juontajan virkaa toimittaneen Palefacen kanssa. Mukavat oli turinat. Tsekkailimme myös mm. Murmanskin keikkaa, joka pörisi aivan viihdyttävästi. Festarivieraiden ilta oli kostea paitsi sään myös virvokkeiden osalta. Porukka oli järjestyshenkilökunnan havaintojen mukaan ennätyksellisen kännistä. Ilmeisesti kolea sää vaati lämmikettä vastaavassa määrin.

Lavalle päästiin nousemaan monilukuisen yleisön eteen. Meininki oli jälleen kerran erinomainen! Taisipa sadekin hiukan tauota keikkamme ajaksi.

Keikkojen väleissä on olemme viihtyneet ahkerasti treeneissä uusien biisien välissä. Olemmekin tänä kesänä joutuneet tekemään sellaisen johtopäätöksen, että harjoittelulla on myönteinen vaikutus soittosuoritukseen. Mystiche!

Setin jälkeen nautimme täysin siemauksin kyläjuhlan tunnelmasta mm. mikroskooppisen pienessä telttasaunassa saunomalla.

Jätä kommentti »

Jätä kommentti






 

Treeniblogi 2008-09

Kesäloma. Takana on kesä-heinäkuun ainoa vapaa viikonloppu (Provinssista ei pidetä, koska siellä piti kuitenkin käydä), eli kesäloma. Hyrkälä on viettänyt vapaataan maailmalla, me muut tahoillamme kotimaassa. Ennen hajaantumista laitureille ja terasseille käväisimme rivimiesporukalla raapaisemassa vielä yhdet treenit. Markon piti toki tulla mukaan, mutta vastaflunssa piti miehen sängyn pohjalla ja pöntön äärellä.

Ei olleet turhat treenit. Työpöydälle nostettiin Kuisman viimeisin sävellys, jonka työnimeksi päätyi Rankkaa metallia. Nimi on alun perin lähtöisin eräästä sovitustilanteesta, jossa Kuisma perustelee ehdottamaansa sovitusratkaisua jotenkin näin: ”Mie tykkään rankasta metallista.” Täytyy myöntää, että työnimi myös kuvaa kappaletta melkoisen hyvin. Tunnelma on hetkittäin kuin 90-luvun alun ruotsalaisessa death metallissa. Ja se on rankkaa se.

Kuisma oli tehnyt kappaleensa kanssa pohjatyöt niin hyvin, että biisi saatiin läpisoittokuosiin parissa tunnissa. Aallon Lefa oli tallentanut myös valssipohjaisen heviballadin treenikämppätestausta varten, mutta sen kimppuun emme tohtineet käydä ilman johtajamme läsnäoloa.

Balladin sijaan otimme tarkempaan käsittelyyn Santun biisin, joka ehdittiin jo edellisissä treenissä saattaa hahmoonsa. Biisille ei ehditty keksiä työnimeä ennen kuin Marko tarjosi siihen jo tekstiä ja lopullista nimeä. Ei kuitenkaan paljasteta niitä vielä. Kutsutaan biisiä vaikka tekstirivillä ”Väärällä vuorolla kakkonen pöytään!”, jonka rivimiehistö rakenteli kappaleeseen samalla metodilla kuin Metallica Some of Monster –dokumentissa. Tiedätte varmaan, ”Väärällä vuorolla kakkonen pöytään!” on erittäin paha tilanne Paskahousu –korttipelissä, jota olemme pelanneet taas tänäkin kesänä bussissa loputtoman monta kierrosta.

”Väärällä vuorolla kakkonen pöytään!” on hyvinkin tunnistettava Santun biisi: pieniä intervalleja ja rokahtavan punkahtava perusvire. Jostain Santtu onnistuu kappaleisiinsa tuomaan myös Stonemaisia sävyjä, vaikka Santtua ei ensimmäisenä miellä Stonen tuotannon suurkuluttajaksi.

Mutta tilanne siis senkun paranee sävellyspuolella. 12 biisiä on siinä kunnossa, että innostuessaan Marko voisi niihin tekstitkin tuottaa. Aika moneen sellaiset kaiketi on jo väsännytkin, mutta kertokoon niistä enemmän itse.

Perjantaina jatketaan taas keikkailun merkeissä, mutta eiköhän treenikämppäkin taas kutsu, jahka ilmat tästä paranevat.

Jätä kommentti »

Jätä kommentti






 

10.7.2009 Simerock, Rovaniemi

Rovaniemen pistokeikalle ei voi lähteä bussilla. Liian hidasta ja kallista. Myöskään lentokone ei enää tule kysymykseen. Aivan liian kallista ja edellisen kokemuksen mukaan myös hidasta ja epämiellyttävää. Niinpä valitsimme kulkuneuvoksi junan, jossa on periaatteessa samat palvelut kuin rakkaassa keikkabussissammekin: baari, vessa, makuuosasto sekä pöydät Paskahousun pelaamista varten.

Hyppäsin yöjunaan Tampereelta, johon mennessä Helsingin osasto oli saanut itsensä jo pelikuntoon. Siis Paskahousu –pelikuntoon. Korttia lätkittiin aina pilkkuun saakka, ja taisipa olla pitkä poika Aalto tällä kertaa se paskaisin Paskahousu, peräti neljä kertaa putkeen! Paskahousun mukaan alkoholilla oli tosin osuutta asiaan.

Aamulla Simerockin porukat ottivat meidät huostaansa heti asemalta. Homma toimi paremmin kuin junan vessa, vaikka ei siinäkään suurempaa vikaa ollut. Meidän kuljetettiin luksusmökkiin Ounasvaaran rinteeseen, jonne Marko ryntäsi saman tien juoksentelemaan nostalgiapäissään. Me muut ryntäsimme kaupungille nauttimaan kylmät meksikolaiset oluet sekä lämpimät hampurilaisateriat.

Soittoaika oli hivenen epäkiitollinen alkuilta perjantaina, jolloin porukka ei yleensä ole vielä ns. juhlatuulella. Teimme lavalla hartiavoimin töitä, jotta svengi lähtisi jytäämään. Hommassa ei lainkaan ollut avuksi järjestysmiehet, jotka estivät pitin syntymisen alkuunsa. Myös astetta riehakkaampaan pogoiluun puututtiin tiukasti. Paska meininki, joka luultavasti johtui henkilökunnan puuttellisesta ohjeistuksesta. Myöhemmin samalla festarilla tanssahtelu oli kuulemma oli sallittu, hyvä niin.

Keikka siis kärsi hiukan yleisestä nihkeydestä, vaikka teknisesti ottaen missään ei mitään vikaa ollutkaan. No, toivottavasti saimme ihmiset lämpimiksi seuraavia artisteja varten.

Paluu etelään koittaisi jo samana iltana lähtevässä yöjunassa, joten kiirettä piti. Ehdimme kuitenkin käväisemään telttasaunan kuumuudessa, joka ei sittenkään ollut lähtöisin Anna Abreusta vaan neljästä puulämmitteisestä kiukaasta.

Jätä kommentti »

Jätä kommentti






 

3.7.2009 Ruisrock, Turku

Vuoden tauon jälkeen oli oikein mukavaa palata Ruissaloon rokkamaan. Sitä emme passipisteen härdelliä aiheuttaessa kuitenkaan tienneet, että keikasta tulisi aidosti ikimuistoinen.

Perjantai-päivänä oli tarjolla minkä tahansa hevifestarin unelmakattaus, ja meidät oli sijoitettu oivallisesti Stone ja Children of Bodomin väliin jättimäisen teltan lavalle. Ymmärsimme jo ennakolta, että tuommoiseen väliin ei auta lähteä löysäilemään. Edes rutiinisuoritus – jos sellaista ylipäänsä on – ei riittäisi mihinkään.

Samassa pytingissä on soitettu hienoja keikkoja Ilosaaressa aiempina vuosina, joten odotukset laitosta kohtaan olivat korkealla. Teltan kaiku on toisaalta hankala akustiikan kannalta, mutta toisaalta se taas pitää massan mölyn kasassa.

Stonen keikan aikana oli hyvä viritellä lavatekniikka huippukuntoon, kun eturivissä oli vain muutamia innokkaita huutelemassa. Terveisiä vaan vakiovieraille! Monitorisoundi oli täydellinen niin volyymin kuin sävyjenkin osalta. Niinpä oli helppo tehdä päätös, että tänään nautittaisiin hyvästä soundista ilman korvatulppia. Pienemmissä klubeissa tuo ei valitettavasti ole useinkaan mahdollista näillä äänenpaineilla ja melussa vietetyillä tunneilla.

Juuri ennen keikkaa haettiin lämpöjä taas kerran potkupallosta, johon osallistui myös muutama Amerikan ihme Neurosiksen porukasta.

Kymmenen minuuttia ennen h-hetkeä teltalta alkoi kuulua järjetön pauhu, jonka tunnistimme lopulta Mokoma-huudoiksi. Tuo tuntui epätodelliselta, kun muutamaa minuuttia ennen oli ollut vetämässä piuhaa lavalla ja halli oli käytännössä tyhjä.

Astelimme lavalle Sleepy Sleepersin soidessa. Pian säestystä antoi myös korvien sointi, kiitos yleisön huumavaan pauhun. Se siitä lavasoundin diggailusta. Juurikaan mistään ei saanut enää mitään selvää, mutta mitä tuosta. Mieluummin mie tuollaista yleisöä kuuntelen kuin jätkien soittoa.

Hurmoksessa mentiin setin alusta loppuun. Olo oli hämmentynyt, etuoikeutettu ja kiitollinen. Odotuksia vastaanotosta ei ollut, koska emmehän me edes ole julkaisseet levyä tänä vuonna. Sellainen illuusio kuitenkin välittyi, että emme me ihan yhden tekevä orkesteri ole ainakaan sille ryhmälle joka teltassa antoi kuulua itsestään. Teltta oli tukossa liepeitä myöten, joten teltan maksimikapasiteetti, 10000 ihmistä pui nyrkkejä ilmaan musiikkimme tahdissa. Näky oli epätodellinen. Lisäksi todistajien mukaan suuri osa porukasta ei 32 Red slotmachineitaliane.net si aggiunge alla sempre piu folta famiglia dei casino online che offrono un bonus senza deposito a tutti i nuovi clienti, grazie alla nuova offerta da 10€ gratis!Oltre infatti alla standard, e gia alquanto vantaggiosa offerta di benvenuto, che consiste un un bonus pari al 320% della somma depositata fino ad un massimo di 160€, 32 Red ha deciso di regalare 10€ di bonus a tutti i nuovi utenti registrati. edes mahtunut telttaan, vaan teltan ulkopuolellakin parveili runsaslukuinen joukko musiikkimme ystäviä. Ajatus on epätodellinen.

Keikan jälkeen taputtelimme toisiamme liikutuksen vallassa selkään. Tekniikan jätkät kertoivat, että Neurosiksen ukot olivat seuranneet keikkaa lavan viereltä. Poistuessaan he olivat ihmetelleet henkilökunnallemme, että ”Is this the best band in Finland?” Tuon häviävän pienen hetken olo oli oikeasti tuollainen. Kiitos Ruisrockin yleisön. Tämä ei unohdu.

Koska keikka oli viikonlopun ainoa, pääsi crewimme halukkaimmat nauttimaan Ruisrockin tunnelmasta koko viikonlopun ajan, päätähtäimenä tietenkin Faith No More, jonka keikka olikin aivan h*lvetin hyvä. Anekdoottina mainittakoon Kuisman seikkailu bäkkärin kaljateltassa. Mies oli innoissaan odottanut koko lauantaipäivän näkevänsä In Flamesin keikan, mutta siinä sitten Joutsarin Jannen kanssa kaljoitellessa ajantaju katosi ja sankarimme kyseli kelloa vasta In Flamesin keikan mentyä ohi. Markkasen Jouni herkistyi lohduttoman tarinan kuultuaan sen verran, että järjesti Kuismalle fanitapaamisen In Flames -basisti Peter Iversin kanssa Soundsin lavan sivuun. Siinä se ilta meni Maja Ivarssonin mikroshortseja ihmertellessä ja jääkiekosta puhuessa. Hauskaa oli että Peter muisti joskus ennen muinoin Provinssin bäkkärillä käymämme kiivaan jääkiekkohenkisen väittelyn, jonka tuolla kertaa Ruotsi voitti numeroin 6-5.

Jätä kommentti »

Jätä kommentti






 

Copyright © Mokoma & Sakara Productions 1999-2013. Kaikki oikeudet ja osa pahiksista pidätetään.