Kysyttyä

Oli ihan hyvä Kauhajoen keikka, tykkäsin. Mutta pojat lähtivät sieltä vähän turhan aikaisin, minä raukka 200km päästä ajelen hakeen nimmareita cd kainalossa ja mitä helv, pojat hävisi :< No ostinpas sitten edes paidan :>

Ei me mihinkään hävitty. Takahuoneessa istuskeltiin, kunnes alue oli asiakkaista tyhjennetty. Olisit pyytänyt jotain tekniikan henkilöä välittämään cd:n signeerattavaksi.

Tota.. kysyisin että mistä olettte repäisseet nimen bändillenne?

Päästä. Faq-osio pitää todellakin väsätä jossain vaiheessa.

Haha, onko Kuisman karvanopat ollut kovassa käytössä 😉 T: Se pieni mies Tuurin kyläkaupasta .

Nopat roikkuvat nyt Mäntti-bussin peruutuspeilissä. Kohtuullisen mänttiä.

Kiitos,kiitos ja kiitos eilisestä 68:sin keikasta.Oli ihan helkutan kivaa.Aamulla oli paita vieläkin märkä hiestä.Mutta,varsinainen kysymys kuuluu,että onko Markolla oikeassa ohimossa joku tatuointi? Ainakin silmäni olivat erottavinaan mustan viivan.Sekä se vielä,että Marko kosketti minun kättäni ja ajatelin kysyä että tarttuuko se vesikauhu miten helposti? =)

Kyllä Markolla on koristellut ohimot.

Ettekö työ anna Santulle ollenkaan ruokaa, kun se (Santtu siis, ei ruoka) näkyy olevan ihan kauheen laiha..?

Santtu on suursyömäri, jonka laihuus on suurmysteeri.

Jyväskylä kiittää ja kumartaa! mahtava keikka!! kyynärpäätkin pääsivät heilumaan, mutta onneksi oikeaan suuntaan… iso kiitos!

Eilinen Bar68 keikka oli aivan uskomaton! Ensimmäinen kerta kun olin paikalla ja en kyllä enään ihmetellyt miksi Mokoman sanotaan toimivan livenä loistavasti. Biisien valinnat hipoivat jo täydellisyyttä ja meno oli aivan sanoin kuvaamaton. En oikeesti olisi voinut uskoa että kukaan pystyy vetämään yksinkertaisesti noin hyvää keikkaa. Seuraavaa keikkaa odotellessa… Iso Kiitos!

Ugh! Kylläpä oli (taas) helevetin tymäkkää menoa ja meininkiä Jyväskylän Bar68:ssa, tuhannet kiitokset siitä!! Se on melkein ku laittas rahaa pankkiin ku teitä tuloo kahtomaan. Jatkakaa samaan malliin ja tulkaahan taas kohta Nykäskylään!

oli ihan v*tun kova keikka eilen sillipurkissa.

Mokoma kiittää ja kumartaa Jyväskylää. Meininki oli ikimuistoinen.

Löytyykö netistä biisien sanoja? Jos löytyy, mistä? Terkkuja! -Sanford

Sanat löytyvät levyn kansivihkosesta. Käypä kaupassa.

Joko työ ootto tuohonnu kaikki jäänteet niisät vanhoista kotisivuista? Olis vaan ollu ihan jännä idea tehä niinku MetallicAn kotisivuilla, että käyttäjä saisi itse päättää, minkä levyn teemaa käyttäisi…

Ei pöllömpi ajatus. Pistetään mietintämyssyyn.

Tykkäättekös Entombedista? Hommasin just heidän Morning star -levyn, joka on loisto. Keikkanne Vernissassa rokkas täydellisesti. Hyvä meininki, kiitokset teille!

Entombed on suurimpia yhteisiä suosikkejamme.

Tuleeko sille DVD:lle sitten runsaasti materiaalia kännissä häröilystä? Se on ehdotonta, jos kyseessä on suomalainen bändi, eikö niin?

Voiko tuohon aiheeseen olla Eläkeläisten DVD:n jälkeen mitään lisättävää?

Yleensä en avaudu, mutta nyt… Mikä on? Jyväskylän keikka 1.10 Bar68:ssa. Miksei Lutakossa? Pohjat otettu jne. Hehkutettu keikasta koko viikko. Sitten tulee soitto:” keikka on loppuunmyyty”. Hyvä asia sinänsä, MUTTA kello on vaille kymmenen!! Täh! Nopeat syövät hitaat, mutta iso ei “voi” olla nopea… Vaadimme uusintaa.

Otamme osaa. Kyllähän tuolla soittanut vaikka pari iltaa putkeen.

Hämärät muistikuvat dipolista antavat ymmärtää että rivistöstänne löytyy todellisia Tik-Tak:in ystäviä? Harvemmin sitä näkee että joku moshaa tyttöjen tahdissa, vaikkakin tekee sitä varsin sivistyneesti parvella. Ei siinä mitään, hieno keikka oli ja pakko teidän edesottamuksia on jatkossakin tulla ihastelemaan.

Tiktak määrää galaksia.

Rouhean keikan veditte Dipolissa. Tik-Takin tytöillä oli kaikilla hieno Mokoma-paidat päällä – miksikäs teillä ei ollut Tik-Tak-paitoja? Olisihan se ollut komeata. Tai jotain…

Juu, Tiktakin tyttöjen ele pitää paitoja keikalla oli hieno, kyllä sitä kelpasi katsella. Tiktakin paitoja odotellessa.

Uutisosiosta: 09-03-99 Single Kasvan kaupoissa 22.3. Kun hankkii Anttilasta Skunk Anansien uutukaisen, sinkun saa kaupan päälle. Ihan hyvää kehitystä.

Eipä.

mitäs äijät on mieltä strapping young ladista?

Ei meistä taida kukaan olla ihan täysillä innoissaan kyseisestä ryhmästä.

Kiitoksia aivan mahtavasta keikasta Dipolissa! Eipä tässä muuta, jatkakaa samaa rataa.

Ole hyvä.

paljon onnea maukalle syntymäpäivän johdosta….L

Marko vastaa: Kiitos kaunis. Lapset varttuu ja kokemust karttuu.

Onko Marko täysvegaani vai popsiiko hän jotain eläinperäistä?

Marko vastaa: En ole varsinaisesti kasvissyöjä. Syön maitotaloustuotteita, munia ja kalaa, sillä harrastanpa toisinaan kalastustakin. Periaatteenani on syödä kaikkea mitä luontoni antaa periksi tappaa ja hyödyntää.

Millos tuutte Raumalle tekeen vetoa? + Ideoita DVD:lle – jonkinlainen lyhytelokuva, kooste toilailuista jne., yllättäkää meidät fanit!

Raumaa ei näy sovittujen keikkojen joukossa.

Reise Reise! Kolahtaako?

Ei ole tullut hankittua. Se Ameriikka -biisi on ainakin aikas hanurista.

Näyttäkeehä pojat, et teillä o viel munat tallella sitte 68:ssa!!!

No, miltä näytti?

Jos ja kun dvd-projektinne etenee niin yritättekö saada noita vanhoja videoitanne mukaan EMI:ltä? Vai onkohan asia täysin mahdoton ilman reilumpaa rahoitusta?

EMIn aikaiset videot tulevat mukaan mitä suurimmalla todennäköisyydellä.

tehkää itsellene faq ostasto. pääsisitte helpommalla…

Tehdään jossain vaiheessa.

Kommentit

17.11.2010 21:40 / Vieras

Terve! te ootte aivan mahtava bändi!! 🙂 löytyykö mokoma seinälippuja mahdollisesti mistään? 🙂

18.11.2010 18:39 / Hyge

http://www.levykauppax.fi/sakara/artist/mokoma/ Tuolta löytyy! Ja Sakara Tour keikoilta.

Jätä kommentti »

Jätä kommentti






 

2.10.2004 Kasino, Kauhajoki

Jyväskylän yössä tapasimme liudan uusia ja vanhoja tuttuja. Kiitos teille, ei ollut tylsää. Aamulla oli kuitenkin aika ottaa jälleen Mäntit kasaan ja suunnata kohti Pohjanmaata sekä suosikkihotelliamme Kauhajoen Krouvia, jossa Jossu pitäisi jälleen rokkarista huolta.

Matkalla oli kuitenkin suoritettava vuoden virallinen pysähtyminen Keskisen kyläkauppaan, jonka pihalla seisovaa valtavaa kusista hevosenkenkää emme jaksa lakata ihmettelemästä. Mutta. Etenkin Jarkon suureksi pettymykseksi kaupasta oli hävitetty Saksan armeijan ylijäämätavaroille pyhitetty osasto. Viime kesän visiitiltä jäivät mieleen kumiset kaasunaamarit ja pornolehdet, jotka oli asetettu viereikkäisiin kaukaloihin. Voi luoja mikä osaston menetys. Se teki Jarkon hulluksi. Lohdutukseksi kannoimme kaupasta läjän kohtuuhintaisia klassikkolevyjä: Deicidea, Sepulturaa, ACDC:ta, Cypress Hillia ja Scorpionsia, jota Mr. Hyge tulkitsi falsetillaan sydäntäriipivästi lähes koko loppumatkan…

Rakkaudesta se hevonenki. Olimme palkita kovasti arvostamamme Kauhajoen Krouvin sekä itsemme jos ei nyt liekeillä, niin vähintään häkämyrkytyksellä. Minä ja huonetoverini Kuisma ajateltiin rentoutua ajomatkan päätteeksi saunalla ja nokosilla – tässä järjestyksessä. Kävi kuitenkin niin, että täydelle teholle säädetty sauna sai lämmetä oikein huolella, kun löylyjä odotelleet kitarasankarit nukahtivat. Kolmen tunnin kuluttua heräsimme hiestä märkinä, kun huomattavasti lämmenneessä kämpässä haisi kuumalle puulle (niin, sellainenkin haju on…). Säntäsin saunaan ja totesin mittarin olevan tapissa, 140 astetta. Ei muuta kuin lauteille ja Imatran ajot -asentoa haltuun. Oha se varma.

Toisella tapaa kuumat tunnelmat odottivat Kauhajoen kasinolla, joka on tanssilava -tyyppinen illanviettopaikka. Pihalla nuoriso hurjastelee pillurallia ja mittelee voimiaan. Määrätietoinen mutta silminnähden tulistunut perheenpää taluttaa hoipertelevaa, itkevää teini-ikäistä tytärtään Volvon etupenkkiin. Soittopaikan viereisen diskon puolella tunnelmat vaikuttavat hitaine tansseineen hyvinkin lämpimiltä. Ehdottomasti kuuminta on kuitenkin Pain Confessor -yhtyeen keikkabussin vieressä. Sieltä bongataan nuoripari, joka on löytänyt oivan paikan maailman kauneimman asian harrastamiselle. Muutama lämpöaste, alla mätäneviä syksyn lehtiä, tytöllä jalat kohti Pohjanmaan kirkasta tähtitaivasta. Voi luoja mitä romantiikkaa. Se teki meidät jne.

Pain Professorien ja Turmion kätilöiden hoidellessa leiviskäänsä nautiskelimme tovin harvinaisen kotoisan ja rauhallisen bäkkärin tunnelmasta. Lisää elämyksiä tarjoaa vilkaisu seinän taakse humalaisen nuorison selviämistilaan. Önisevät ja yökkivät teinit naurattavat meitä kovin, vaikka kyseessä on varmasti melko vakava asia.

Keikalla on taas mukavaa. Louhimme heviä nauttien täysin palkein. Ainoastaan Hygellä on joku ahis: “Silkkaa paskaa”, kuuluu miehen syväanalyysi keikan jälkeen. Me emme tosin huomaa miehen soitossa mitään vikaa. Myös yleisöllä kulkee. Pitti on pystyssä ja eturivi tuntee biisit todennäköisesti paremmin kuin taustalaulava kitaristi. Skarppailemaan joutuu ja taas kerran parastaan antamaan, nämä tietävät mitä haluavat.

Hellyyttävälle komiikalle ei meinaa kuitenkaan tulla loppua keikankaan aikana. Eturivissä on vierekkäin kaksi teiniparia – joko uroot tai naaraat ovat selvästikin keskenään kavereita. Pitkin keikkaa, kuin yhdestä sopimuksesta, pariskunnat aloittavat loputtomanoloisia kielisuudelmasessioita, joissa poskionteloiden perimmäisetkin kolkat tulevat varmasti putsatuiksi. Tästä ei meininki parane.

Ennen takaisin Krouviin siirtymistä suoritamme vielä pikaisesti tarkastuskäynnin Professorien ajoneuvossa, jonka puitteet ja tarjoilut todettiin kovasti samanlaisiksi kuin Mänttärissäkin.

Tämä oli viimeinen matka yli puoleen vuoteen Mänttibussissa. Loput kaksi keikkaahan ovat kotikentällä Lappeenrannassa. Ennen matkan päättymistä toteamme vielä haikeuksissamme, että kun oikein paha ikävä iskee, niin on ihan okei käydä Mänttärin omistajan, Korpisalon, pihalla istumassa bussissa.

Jätä kommentti »

Jätä kommentti






 

1.10.2004 Bar68, Jyväskylä

Kun kerrankin saisi nukkua, ei siitä tule mitn. Jarkko, Miitri ja allekirjoittanut heräsivät kollektiivisesti “rokkarin keskellä yötä”, eli siinä puoli kymmenen maissa aamulla. Väsymysahdistusta helpotti Music Televisionin top 10 -videosarja Beyoncelta… Tiedättehän. PARAS.

Parhautta ei sen sijaan edustanut ajanhallintamme. ATK-liikkeissä ja soitinkaupassa hengailu sekä kiinalaisessa ravintolassa puikoilla syönti johti siihen, että lähdimme Helsingistä silloin, kun meidän olisi pitänyt tavata muut mäntit Lahdessa. No, odottamaan joutuu kukin vuorollaan yhtä varmasti kuin joutuu Mänttibussissa mänttiporukan vittuilupihteihin. (Vittuilupihdit = Mäntit valitsevat porukastaan kohteen, jolle vittuillaan kollektiivisesti kuuden miehen voimin. Uhrin pitää odottaman hiljaa hymyillen ja liikkumatta. Pian naljailun aiheet on käsitelty ja naljailtava saa liittyä porukkaan käsittelemään seuraava uhria. Työpaikkakiusaamista hauskimmasta päästä.)

Muutamaa tuntia myöhemmin Jyväskylässä käännyimme jälleen tutusta porttikongista luiskaa ylös Bar68:n eteen. Sinne on aina mukava mennä. Ohjelmassa oli laitteiden huoltotoimenpiteitä sekä äänien tarkistelua mm. herrojen Kotamäki ja Pasanen toimiessa virallisina valvojina. Harvemmin on ollut tylsää kun nämä Swallow the Sun -yhtyestääkin tutut sankarit ovat maisemissa. Rutiinien jälkeen lisää rutiineja: ruokailu sekä pikainen visiitti hotellille. Tuttua mutta niin rakasta paskaa.

Palasimme baariin vähän ennen kymmentä, jolloin paikka oli jo loppuunmyyty. Kellotimme kuulemma ennätysajan, jossa liput oli myyty loppuun. Ei ole vielä rutiinia moinen.

Keikka polkaistiin käyntiin heti, kun oli saatu tukka ojennukseen ja tanssikengät jalkaan. Piskuisen paikan tunnelma ei pettänyt tälläkään kertaa, vaikka välillä meinasi perse puutua samassa haara-asennossa jököttäessä. Viisi ukkoa ei nimittäin mahdu 68:n lavalla juuri vaihtoaskelia ottamaan. Jotta kaikki tila olisi hyötykäytössä, meidän lisäksemme stagella päivysti myös MokoTabin Tuomas, joka piti ansiokkaasti huolta tekniikan toimivuudesta. Ja jossain kattorakenteissa roikkui tietenkin Jarkko, joka tallensi tilanteet DVD:tä varten.

Aikanaan 68:n keikasta sovittaessa edellytimme mellakka-aitaa tai riittävää määrää rotevia järjestysmiehiä. Sen verran hurjaksi on meno äitynyt viime aikoina, että tällaiset suojaamattomat lavat voivat käydä terveyden päälle sekä yleisössä että lavalla. Aitaa ei kuitenkaan saatu, betonilattiaan pulttaaminen olisi maksanut liikaa. Järjestysmiehiä kyllä oli. Tosin meikäläisen edessä ihmismassaa kannatellut kaveri oli varreltaan korkeintaan 160 senttinen ja olemukseltaan fiikuksen kaltainen. Mutta hyvin tämä sympaattinen Lutakon mies kuitenkin pärjäsi ja sketsihuumoria tarjoili taistellessaan ihmisten ja monitorin välissä. Ja hienosti oivalsi yleisömmekin paikan rajoitteet. Homma pysyi moitteettomasti lapasessa, vaikka ahdasta oli.

Soitimme muuten Jyväskylässä uramme toistaiseksi pisimmän keikan, tunti ja kaksikymmentä minuuttia. Teille oli mukava soittaa, vaikka laulumonitoreista ei kuulunutkaan juuri mitään. Laulusuoritukset olivatkin sitten sitä ihtiään. Voitte sitten nauraa, kunhan saatte DVD:n käsiinne.

Jätä kommentti »

Jätä kommentti






 

Kysyttyä

Voi kun te ootte niin lutusii! Terkkuja kaikille! T:Jukkis

Kiitos. Ja terkkuja!

Mokoma? Never heard.

Me too.

Voe tokkiinsa miten on kivvoo hommoo!

Eipä.

Onko teillä siis myös Noitanaama-paitoja? Vau. Nähdään 2.10. Jookos?

Ei kun meillä on niitä Naama-paitoja.

Voi perkele!! En pääse ees Kauhajoen keikalle! GGGHHHHHHAAAAAAA!!!! Hitto! Herrani käsky kun käy nin siltä ei käy kieltäytyminen, niin sadistista kun se onkin. Mahtia, Marko-Herra, kun et syö elukkoja!

Otamme osaa.

Onko kitarasankarit Kieku & Kaiku koskaan kolauttanut päitään yhteen lavalla meuhkatessaan? Saattais herättää hilpeyttä kanssaihmisissä… 🙂

Santtu ja Tuomo ainakin törmäilevät toisiinsa ihan alvariinsa. Naamakontaktia ei ole tainnut vielä tulla, mutta eiköhän sellainenkin saada aikaiseksi.

Jälleen kerran aivan mahtavaa.. Kiitos mokoma, kiitos!! Noi kesäkuvat olivat aivan parhaita jes!! Sitten kun vielä saatte tonne putikkiinne sellaisia mokoma-tyttöpaitoja jossa on siivet takana niin kaikki on täydellistä… Kiitos ja kumarrus <3 Anni

Ole hyvä. Eikö niitä Siipi-paitoja muka ole? Korjataan asia tuossa syssymmällä.

Eikö heinäkuu ole enää kesää vai oliko keikka Oulun öissä vaan niin paska?

Siinä kävi nyt niin, että Oulun yö oli liian kirkas ja kaikki kuvat ylivalottuivat.

Iltaa vaan mokoman herroille … ystäväni selasi kotonaan internettiä ja löysi jotain todella sykähdyttävää , nimittäin yhtyeen “Mourning Beloveth” kotisivun .Siellä sattui silmään yhtyeen basisti “Brian” joka näyttää erehdyttävästi Annalan Markolta . Onko tämä sama herra vai pettävätkö silmäni ? Kertokaa ihmeessä heti kun mahdollista

Vittuileeko se? Himputti, kun näistä ei koskaan tiedä.

hei. teillä ei oikein tunnu olevan tuota auktoriteettiä, niin miten olis, pääsiskö teidän orkesteriin taustalaulajaksi. Voisin kertoa, että potentiaalia löytyy?!? Sen jälkeen olisitte Suomen ykkös orkesteri, mitä että vielä kuitenkaan ole.

Sovittu.

Kiitti jätkät, Takatalven kertsi hieman liian kovalla muutti audiovahvistimeni siniaaltokoneeksi. Viittäkötä hertsiä pukkaa, lienee syytä pistää masiina vaihtoon.

No pahus. Sellaista se on kodin viihde-elektroniikka tänä pänä.

Kuvaako teidän DVD:n se sama läski paskiainen padawaninsa kanssa, joka kuvasi YUP:n DVD? -terv Äänekoskelaiset “Homot”

Ei ymmärständ, mutta vastaamme että ei.

Kukko ja Takatalvi vidoissa oli asenne kohillaan!! Samaa rataa pojat!! Ei kun tukat heilumaan!

Näin juuri.

Harmaata iltapäivää taas sinne Mokoman miehille.. Tulin tässä miettineeksi, että mikä oli teän ns. lähtöbiisi “Tämän maailman runtinaan Hovi”-albumin kanssa..? Eli mistä biisistä aloititte tekemään itse levyä? Ja olisko rovaniemen keikkaa milloin(kaan) tiedossa..?

Haudan takaa oli ensimmäisiä valmistuneita kappaleita. Ihan tarkkaa muistikuvaa asiasta ei ole.

Milloin viimeksi Marko on ollut humalassa?

Marko vastaa: Vuonna 1992.

Jätä kommentti »

Jätä kommentti






 

30.9.2004 Dipoli, Espoo

Eipä siistiä! Pari viikkoa on tuskaisen pitkä aika ilman hevinsoittoa, kun on kunnolla keikkailun makuun päässyt. Siinä ajassa pitää jo keksiä korvaavaa kohinaa turtuneille aisteille, kuten kaikenmaailman DVD-julkaisuja. Niin, tervettähän tämä touhu ei ole ollut aikoihin.

Espoon Dipolin suuri sali oli valjastettu teekkareiden Lakinlaskijaisten näyttämöksi, jossa meidän pitäisi roiskia rässiä menemään juhlakansan ratoksi. Erikoisesta tilanteesta teki vielä erikoisemman Vesa-Matti Vainion (vastuussa promovideoista Takatalvi, Punainen kukko ja Haudan takaa) ohjastama kuvausryhmä, joka kuvaisi keikan DVD:tämme varten. Ääniraitaa oli tallentamassa Transmixin studiobussissa Mokoman entinen ja Kotiteollisuuden nykyinen miksaaja Virtanen. Kovan luokan ammattilaiset olivat siis niin kuvaus- kuin äänityskalustonkin puikoissa. Kyllä kelpasi hevarin keskittyä hevaamiseen.

Otaniemen teekkarit tekivät kuulemma jonkin sortin kulttuuriteon palkatessaan meidät iltamiensa orkesteriksi. Yksin olisikin ollut orpo mennä artsuilemaan opiskelijaporukalle, joka edustaa musiikkimakujensa puolesta kohtuullisen laajaa otosta Suomen nuorista aikuisista. Kaikki 3000 eivät voi tykätä rässistä.

Onneksi mukana oli myös loistava Tiktak, jonka pitäisi kaiken järjen mukaan vedota pääosin kännisen kiimaisista uroista koostuvaan yleisöön paitsi ensiluokkaisella soittotaidollaan, myös pelkästään ulkoisella olemuksellaan. Ja Mokoma-paitoihin sonnustautuneet tytöthän vetosivat jopa niin, että bändi joutui keskeyttämään keikkansa pariin kertaan valtavan ihmismassan vyöryessä kohti lavaa. Sitä kaaosta sivistyneesti parvelta ihmetellessä tajusi, että tämä porukka ei tunne rokkikeikan sääntöjä. Kuluneen kesän aikana isommatkaan massat eivät ole onnistuneet moisia häiriöitä aiheuttamaan, vaikka olisi miten helvetillinen meininki meneillään. Muutama urpo tuonkin kaaoksen onnistui aiheuttamaan, vaikka ei piteistä ollut tietoakaan. Tuona hetkenä oli helppoa olla ylpeä heviyleisöstä. Tosin miinus rapsahtaa myös järjestäjälle, joka säästi kuluissa jättämällä mellakka-aidan tilaamatta.

Hilpeyttä sen sijaan herätti episodi, jossa meidän ja Tiktakin eväät menivät sekaisin. Erinäisten välivaiheiden kautta kävi nimittäin niin, että kasvisyöjien soijapihvit päätyivät orkesterimme sudennälkäisten lihansyöjien lautasille kinkkukiusauksen lisäkkeeksi. Kasvisyöjä-Marko ehti pelastamaan lautasiltamme itselleen vatsantäytettä, mutta Tiktakin kasvisyöjät jäivät tyystin ilman. Tätä Marko pahoitteli kovasti tytöille, jotka kuitenkin ymmärsivät tilanteen ja tyytyivät siihen, mitä tarjolla oli. Tovia myöhemmin paikalle saapuu Tiktakin rytmiryhmä Mimmu ja Tuuli. Ihmisen paras ystävä Marko pyyhältää paikalle jälleen pahoittelemaan tilannetta ja selvittämään vaihtoehtoisia kasvisruokavaihtoehtoja. “Ei me syödä kasviksia”, kuuluu rytmiryhmän ponteva vastaus. On ne äijiä, perkele.

Oman keikkamme alkuun mennessä yleisön pääluku harveni odotetusti. Jäljelle jäi kuitenkin useita satoja ihmisiä, jotka saivat mainion meiningin aikaiseksi. Harmi vain, että soitimme vasta lakinlaskurituaalin jälkeen. Moshaaminen tupsulakki päässä olisi näyttänyt hauskalta.

Soitto sujui mainiosti varsinaisen keikan loppuun asti. Sitten tapahtui jotain. Encoret aloittanut Lupaus louhittiin jotenkin löysästi ja Takatalvi meni nk. pitkin v*ttua. Tästä huolimatta porukka vaati meidät lavalle vielä kertaalleen. Allekirjoittanut napautti Poltetun maan taktiikkaa -kappaleen käynnistävän iskun ilmeisesti turhankin aggressiivisesti, sillä varakitaran nahkainen hihna revetä napsahti poikki. Ykköskitara oli aiemmin sattuneen kielirikon takia epävireessä, joten paniikki ja silmien sumentuminenhan siinä iski. Tein sitten “Kärkkäisen Heikit” ja linkosin kitaran lähimpään ilmansuuntaan, mikä kadutti heti soittimen irrottua käpälistä. Onneksi kitara selvisi pelkillä pintavaurioilla. Ei se ihan niin hieno lento ollut.

Keikan jälkeen helsinkiläistyneet mäntit hakeutuivat koteihinsa, reissumiehet painuivat Espoon huoneistohotellin saunanlämmityspuuhiin. Kyllä kelpasi.

Jätä kommentti »

Jätä kommentti






 

Copyright © Mokoma & Sakara Productions 1999-2013. Kaikki oikeudet ja osa pahiksista pidätetään.