Monta kertaa on jo tuntunut siltä, että akustinen projekti on liikkeelle työnnetty juna, jota ei enää saa pysäytettyä, eikä kyydistäkään enää uskalla hypätä.
28.10.2011 Joensuu, Kerubi
Keväällä ja aiemminkin hajanaisissa tilaisuuksissa soitetut akkarikeikat olivat niin antoisia sekä meille että yleisölle, että seikkailu akustisessa maailmassa vaati jonkinlaisen pysyvän jäljen yhtyeen historiankirjaan. Tällaiseksi merkinnäksi päädyimme tuottamaan akustisen kokoelma-albumin nimeltä Varjopuoli. Levyn julkaisuun on tätä kirjoittaessa enää muutama päivä. Jännittää.
Idea akustisesta Mokomasta on kirvoittanut innostuksen lisäksi hämmentyneitä ja kriittisiä kommentteja jo ennen albumin julkaisua. Studiorupeaman puolivälissä iskenyt epävarmuus hälveni albumin masteroinnin myötä, mutta on palaillut jälleen julkaisupäivän lähestyessä. Niinpä ensimmäiseen keikkaviikonloppuun kasautui aikamoiset paineet. Mikäli ihmiset eivät tulisi paikalle ja tai jos settimme olisi kuuntelukelvoton, edessä olisi pitkät kiertueviikot ennen joulua.
Sähköiselle Mokoma-keikalle valmistautuessa fiilis on samankaltainen kuin olisi nousemassa kamppailukehään. Adrenaliini virtaa, ja taustalla on pelonomainen tunne siitä, että todennäköisesti taas sattuu jonnekin: korviin, niskoihin, käsiin. Akustiselle keikalle valmistautuminen on taatusti erilaista – mutta minkälaista? Tätä alettiin harjoitella Joensuussa.
Saavuimme kiertueen ensimmäiselle keikalle Joensuun uuden Kerubin suureen saliin. Kuulimme lupaavia ennakkomyyntilukemia, joten yleisömäärää ei ainakaan tarvinnut jännittää. Saimme keskittyä täysin harjoittelemaan akustisen lavasetin rakentamista.
Soundi saatiin ruuvattua siedettäväksi niin lavan kuin salin puolellakin, vaikka haasteita riitti. Biiseissä on valtavasti 32Red offers a wide range of gaming products including 32Red roulette on line , 32Red Poker, 32Red Online Bingo and 32Red Bet. dynamiikkaa, mikä tekee toimivan kuuntelun rakentamisen vaikeaksi. Kaikki kuuluu joko liian hiljaa tai liian kovaa. Korvamonitoreita ei uskallettu vielä ekalle keikalle vuokrata. Ehkä sitten jatkossa.
Lavalle nousemista edeltävät rutiinit pysyivät yllättävän samanlaisina kuin ns. normikeikoillakin. Jumppaaminen ja fyysinen lämmittely ehkä jäivät vähemmälle. Ja tukan kastelu. Nyt ei ollut pelkoa fyysisestä kivusta, henkisestä kylläkin.
Porukkaa saapui paikalle selvästi odotuksia enemmän – täysi salillinen, n. 350 maksanutta sai todistaa neitsytmatkaamme.
Oli helpotus huomata, että jengi suhtautui seikkailuumme ymmärtäväisesti. Suurin osa tehokeinoistamme – volyymi, fyysisyys, tempo – oli riisuttu pois, mutta silti kuulijamme antoivat esitykselle mahdollisuuden. Reaktioista päätellen valtaosa myös sai jotakin irti keikasta. Arvaus siitä, että kappaleemme aukeaisivat uudella tavalla akustisessa muodossa ei ollut aivan tuulesta temmattu. Muutama ihminen poistui kuulemma pettyneenä kesken keikan. Tätä osasimme odottaa. Ihme, että lähtijöitä oli vain muutama.
Teknisesti ottaen keikka sujui ensimmäiseksi kerraksi hyvin, mutta parannettavaa jäi vielä paljon. Lähdimme hakemaan parannuksia paikallisesta musiikkiliikkeestä heti aamusta. Mukaan tarttui pedaaleja ja kassillinen muuta sälää, joilla pyritään tekemään soundista astetta hallitumpi jo seuraavalle keikalle.
29.10.2011 Kuopio, Henry”s Pub
On hassua tulla akustiselle keikalle paikkaan, jossa on soittanut toistakymmentä sähköistä keikkaa. Eilinen keikka antoi kuitenkin jo sen verran itsevarmuutta, että emme antaneet kummallisen asetelman hämätä.
Myös Henkkaan oli myyty ennakkolippuja erinomaisesti, joten pahin ahdistus yhtyeen uran tuhoamisesta alkoi helpottaa.
Täytyy olla kiitollinen kuulijoistamme, jotka ovat antaneet yhtyeen kokeilla ja sekoilla musiikin parissa vailla sen kummempaa suunnitelmaa ja järkeä. Sydänjuuret –albumin jälkeen olemme ärsyttäneet mm. Petri Nygård –yhteistyöllä, Markon Haloo Helsinki –biisillä ja nyt tällä akustisella levyllä oikein huolella. Näistäkin huolimatta kuopiolaiset täyttivät Henkan paitsi pääluvun puolesta, myös loistavalla meiningillä.
Ihmiset lauloivat ja elivät kappaleiden mukana tavalla, joka väkisinkin sai soittajan liikuttumaan kaiken epävarmuuden jälkeen. Aika moni ihminen tuli kertomaan, että oli alkanut ymmärtää musiikkiamme vasta tämän keikan myötä. Useampi vanha kuulija taas kertoi epäilleensä vahvasti homman toimivuutta etukäteen, mutta saikin yllättyä positiivisesti – vaikka hevilevyt ovat tietenkin edelleen parhaita. Pettyneitäkin varmasti oli, mutta tyynesti taisivat tilanteen ottaa vastaan.
Lavakuuntelu oli edelleen haastava, mutta muutamaa biisiä lukuun ottamatta taisimme suoriutua urakasta kelvollisesti.
Nyt junasta ei enää tee mieli hypätä, vauhtiakin saa olla mieluusti vielä enemmän. Bändi alkaa olla valmis seuraavan sähköisen albumin rakenteluun, mutta sitä odotellessa tämä akustinen seikkailu on mitä inspiroivin kokeilu.
Thanks for listening.
Kommentit
sopivasti herkää ja rokkia, näin se vaan on patoutuneenmankin mokomamätön kannattajankin sydän paikallaan..
Jätä kommentti